Strategioiden suunnittelua syksylle

Joskus on kovin valaisevaa huomata, kuinka alussa sitä onkaan jossakin asiassa. Syntyy halu kehittyä, listalle kertyy monia asioita, joita kokeilla ja oppia. Miulle kävi jonkinlainen valaistuminen sunnuntain mölleissä omalla hallilla. Katselin hyvin monenlaisia koirakoita niin mölli- kuin kisaavien radalla. Oli palkkausta radalla, oli esteiden uusimista useita kertoja, kovaa vauhtia, erilaisia ohjaustyylejä ja koirakoita, jotka keskeyttivät koko radan. Tuli todettua, että en kyllä tiedä vielä tästä lajistakaan puoliakaan. Jos haluan kehittyä ohjaajana ja saada koirasta enemmän irti, on otettava monen monta pientäkin asiaa huomioon. Ja niin virtuaalimaailma blogeineen ja treeni-/kisavideoineen vei mennessään. Mitä koirakot, jotka ovat jo kokeneempia ja pidemmällä, ovat tehneet? Mitä minä teen, etten junnaa paikallaan ja jää ikuisesti tekemään helppoja asioita mukavuusalueella?

Mölleissä treenasin mölli- ja kisaradan kontaktiteemalla. Ekan kerran koskaan myös palkkasin Ludoa mölleissä. Yritin myös kiinnittää huomiota oman kropan linjaan ohjauksissa ja omaan vauhtiin. Ekalla radalla Ludo tekikin ihan hyvät kontaktit (etenkin puomi meni nappiin) ja rata oli muutenkin ihan perus hyvää työskentelyä. Tokalla radalla sähläsin hieman enemmän itse, putkijarrun osaamisesta olis ollu hemmetisti hyötyä, kepit meni puhtaasti ja kontakteille syntyi tuttua himmailua. Jälkeenpäin opittua: ei palkkausta kädestä, vaan jalkojen eteen maahan.

Kontaktitreenit kotona:

Treenaan nyt molemmilla koirilla alastuloa kontaktilla ihan perusteista saakka (myös Ludolla, sillä eilisissä treeneissä se ei tarjonnutkaan alastuloa niin, että olisin päässyt naksuttelemaan usein, päinvastoin alkoi istua puomin alastulolle). Lähden liikkeelle siitä, että olen polvillani laatikon vieressä ja koiran on tarjottava 2o2o- asentoa, josta tulee välitön naksaus + palkkaus ja päälle vielä useita naksutteluja palkalla ja lopuksi vapautus etupalkalle. Haasteita tulee tilan puutteesta. Minne tunkea toinen koira siksi aikaa, ettei kuulisi naksausta (josta ei seuraakkaan palkkaa)? Mitä tehdä, kun koira alkaakin istua laatikon päälle? No, Novan kohdalla joudunkin vielä käyttämään houkuttelua, että ymmärtää jujun. Ekassa treenissä tosin oli jo selkeä suunta siihen. että hoksottimet toimii. Ludo tarjoaa oikeaa asentoa nopeammin, sillä aiemmin ollaan treenattu alastuloa laatikolla hieman eri tavalla. Näillä mennään nyt, Novan kanssa ei mitään kiirettä, edetään askel kerrallaan. Ludon kanssa joudun vain toivomaan, että edistystä tapahtuu nopeasti, että sunnuntain kisat eivät menis ihan penkin alle. Täytyy siis tuota puomin alastuloa treenata hallilla vielä sen verran, kun ehtii. Ja sitten kisojen jälkeen vaan keskittyä tekemään alastuloa erikseen. Eli syksyn pääteema on selvillä! :D

Novan kanssa jatkuu agin jatkokurssi parin viikon päästä, tosin ekalle kerralle ei taideta päästä. Mennään syksy nyt matalilla esteillä ja koitetaan saada syttymistä lajiin ja itsevarmuutta lisää. Johonkin saumaan olis pakko varmaan molemmat koirat vaan kuvata selästä, vaikka minuu ärsyttääkin vaan sen takia niitä nukutella. Mutta pitkään ei kehtais enää tietämättä treenata.

Vappukisat, Joensuu RN ja agimöllit

Ja tehokasta harrastuspäivitystä pukkaa, kiitos teknisten ongelmien.

Emilia Pippola

Vappukisat POKS ry:llä.

Ensimmäiset viralliset kotikisat ja vuoden 2014 ensimmäiset kisat juostiin Ludon kanssa vappupäivänä. Pari perusrataa ja yks hyppyrata. Radat oli kaiken kaikkiaan varsin helppoja, ei mitään erityisiä ongelmakohtia tiedossa. Pohdinkin etukäteen, että harmittaa, jos noin helpolla radalla munataan johonkin hölmään. Todennäköisimpänä pidin keppejä, joilla syksylläkin kisoissa oli ongelmia.

A-rata

Kepeiltä vitonen.  Saa antaa vinkkejä!

B-rata

Kepeiltä vitonen. Edelleen, vinkit kelpaa!

C-rata

Kepeiltä vitonen. Yritin jo oottaa Ludoa kepeille, että rauhallisesti lähettäs siihen tilanteeseen. mutta sekään ei ihan onnistunut. Ehkä kisatilanne vaikuttaa molempiin.

Joensuu RN 18.5

Joensuuhun Elokareliaan osallituin Ludon kanssa sunnuntaille pelkästään sillä ajatuksella, etten kehtaa taas kinua työnantajalta lauantaivapaata. Sunnuntaille olikin sitten ilmoitettuna yli 70 shelttiä, lauantain jäädessä alle 30:een. Mielenkiintoisia tilastoja :D

Tuomarina kehässä toimi ystävälinen kroatialaismies Tino Pehar. Pidin tuomarin tyylistä käsitellä koiria. Hän tutki ne varmoin ottein ja läpikotaisin pöydällä eikä ollut tökerö tai pelottava. "Huomenta" tuli sujuvalla suomella, mutta ikää hän kysyi englanniksi. Tuomari liikutti koiria todella paljon ja vain harva ehti seisottaa koiraansa kehässä. Meidän päivä ei ollut aivan paras, taisi olla paljon ilmassa rutiinin puutetta. EH laatuarvostelusta ja 4. sija, sillä toiseen EH:n saaneeseen verrattuna olimme kuitenkin rodunomaisempia ja rakenteeltamme parempia. Oli vain liian iloinen häntä ;) Arvostelu Ludosta löytyy Näyttelyt-osiosta.

Agimöllit JOA:lla 

Lisään videot tähänkin jahka puhelimesta siirtyisivät koneelle ja Youtubeen. Hyvät möllit oli taasen, päästiin kurkkaa, mikä meininki on meillä Joalla ennen tulevia kisoja. Meininki lienee lyhyesti se, että kontaktit on saatava varmemmaks, kepit kaipaa vaan lisää kisanomaista treeniä ja mitään liian vaikeaa kuviota ei kannata yrittää ennen kun oma kroppa handlaa sen :D Mutta tulipahan saksalaista kokeiltua ekaa kertaa melkein tosimeiningeissä.

Emilia Pippola

Viikon hedelmät: mitä opittiin?

Yhteen viikkoon mahtui meillä agilityä möllien, treenien ja virallisten verran. En oo enempää itsestäni ohjaajana oppinut aiemmin kuin viikkoon mahtuneitten tapahtumien osalla.

Ensinnäkin Poksin möllit viikko sitten sunnuntaina. Koko viikolla en ollu päässy treenaamaan, eli lähdettiin Ludon kanssa kylmiltään mölli- ja agiradoille. Oppi numero 1: älä syö liian tukevasti ennen liikuntasuoritusta. Kattelin, kun Ilona Joensuun tuomaroimaa rataa (mölli) laiteltiin ja se näytti aikamoiselta revittelyradalta. Miten miun maha kestäis perässä? En enää samaa aamupalasettiä kuin kouluun lähtiessä, se on vissi. Videotkin radoilta otti eräs nimeltämainitsematon tehtävään pakotettu henkilö ;) Tietenkin, kun tätä kirjoitan, ne ei toimi miun koneella. No, koitan muistella, mitä opittiin kummaltakin radalta.

1. Anna käskyt koiralle ajoissa: edellisen esteen aikana. Huomasin kyllä monen monta kohtaa molemmissa videoissa, missä annoin käskyn liian myöhään. Paimenkoira tietenkin a) juoksi ohi b) pyöri kysyen, mitä pitää tehä c) haukken miut lyttyyn ohjaajana.

2. Jos sulla on nopee koira, JUOKSE! Jälkeenhän siinä muuten jää suorilla pätkillä, jos jää liikaa odottamaan. Ja siitä seuraa edellisen kohdan a) tai b) tai c).

3. Anna tilaa kepeillä (ja anna käsky ajoissa). Tässä itse asiassa tuomari antoi meille sitten lopuks vinkkiäkin. Tilaa koiralle, selkeät käskyt ajoissa, epävarman koiran kanssa mennään rinnalla.

Keppejähän myö jauhettiin käytännössä tietenkin turhaan sillä ohjauksella agiradalla oikein olan takaa. Tiistain treeneissä otettiin ryhmäläisten avustuksella vähän tehotreeniä sitten niihin. Vitja, miten sitä oppii, ku joku on vieressä kattomassa, mitä tekee väärin (ja oikein)! Ludo ohjautu oikeesta välistä kepeille ihan hyvin, kun käsky tuli heti edellisen esteen suorittamisen aikana/jälkeen. Käsien ei tarvii olla sylissä sykkyrällä, vaan ekaa väliä voi viittoa toisella kädellä. Sit vaa mennää yhessä kepit, ni ei mitää ongelmaa! Tietenki tää menee helpommin sillä meijän "helpommalla" puolella. Kävin yksin treenaa keppii ja keinua torstaina ja saatiin vaikeemmallekin puolelle onnistumisia, kun muistuteltii vaa mieliimme, mitä piti tällä esteellä tehdä. Olin torstaina tosi tyytyväinen keppi- ja keinutreeniin. Saatiin keinulle monta onnistumista ja näytti, kun Ludo ois siinä vähän rohkaistunu. Lopullista lampun syttymistä odotellessa!

No sit viikon viimonen juttu. JOA:n kisat Pärnävaaralla. Kolme rataa ja tuomarina Anne Viitanen, Yleiskatsauksena vois sanoo, että haastavat 1. luokan radat oli! Oli mm. hankala putki- ja keppikulma, putki suoraan seinään päin ja neljän esteen ei-niin-suora suora. Pohdittavaa siis riitti. Meidän kohdalla päivän sana oli edellisenä jokaisella radalla vuorossa ollut soopeliuros. Ludo ei voinu ottaa silmiä irti siitä, kun se oli hallissa tai radalla. Se napitti sitä ihan koko ajan!! Arvatkaa vaa, häirihtikö se meijän suoritusta ja minuuki jo ärsytti, et ohjaaja ei kadonnu koiransa kanssa ulos hallista suorituksensa jälkeen, kun näki, miten vaikeeta meillä oli. En siis saanu yhdessäkään lähdössä Ludoa istumaan enkä ekassa lähdössä varsinkaa ottamaan minuun katsekontaktia. Luojan kiitos se pysyi sentään paikallaan lähdössä eikä karannu radalta.

Eka agirata meni sillee mönkään, et otin koiran häkistä liian myöhään ja se oli ylivirittynyt. Olis pitäny vetää vähän rauhottavia kontaktia vaativia temppuja ja haistella tunnelmaa radan vieressä. Rata meni muuten kivasti, mut parit kerrat Ludo karkas haahuilee sitä soopelia silmillään ettien ja mie jouduin kutsuu sitä takas. Kieltojahan sieltä radalta siis tuli. Keppejä yritin korjata kerran oikein, mutta en jääny jankkaa, ku tuomari niin painotti, et kisanomaisesti radat läpi, jos tulee hylky.

Toka agirata meni vähän kivemmassa vireystilassa, kun kävin treenaa hieman keppejä ja estettä ulkona. En muista ilman videota (saan ne vasta treeneissä), miten ne kiellot meni, mutta onnistumiset saatiin tällä (ja ekalla) radalla keinussakin, mikä oli mahtavaa. Hyvää työtä poika siis teki, kun keskittyi ja mie ohjasin oikein.

Hyppyrata oli varsin hauskan oloinen lukuunottamatta sitä vaikeeta keppikulmaa. Sille olis pitäny tajuta valssata, et olis tullu ite putken ja koiran väliin. Sillon Ludollakin olis tullu laajempi kaari putkelle ja se ois sen hahmottanu. Kepeiltä otettiin vitonen ja kielto tuli myös A:lla. Silti saatiin meijän eka kisatulos ja sijoituttiinkin jopa! 15vp ja 3. sija! :) Salaa toivoinki, et ees joku tulos Pärnältä oltas saatu. Jäi kiva fiilis :)

Nyt onki sit treeniä vaan luvassa ja Kuopioon tähdätään lokakuun lopussa. Sitä ennen tulossa Sari Vähäniityn koulutusta Poksilla. Novan kanssa aletaan käydä näyttelytreeneissä aina kun sunnuntaisin päästään :)

Ensimmäiset möllit takana!

Juuri niin, myö alotettiin Ludon kanssa mein kisaura :D Omalla hallilla oli sunnuntaina agilitymöllit ja nythän se oli sitten viimein osallistuttava, kun oli mahdollisuus. Jännitti kyllä alkuun, kun huomasin, että rata on ulkona. Jaiks! Ei ikinä olla oltu tollasessa häiriössä. Onneks rata näytti todella helpolta. Osallistujia oli miun mielestä yllättävän vähän, epäilen, et oliko siks, et en ainakaa ite tienny möllien olemassaolosta muuten kun facebookin kautta. Mikähän lie silläkin tarkoitus siis ollu. Ei ees yhdistyksen sivuilla ollu miusta infoo, jos oikein muistan. Ja yleensähän nää menee Pohjois-Karjalan Kennelpiirillekki tapahtumiin.

Noh, anyway, myö oltiin medien viimeiset. Ludo istu tosi nätisti paikoillaan lähdössä. Siitä se show sitten alkoikin :D Parin hypyn jälkeen oli eka mutkaputki, jonka ohi poika melkein juoksi haukkuen. Siitä tultiin muurille, mikä oli sitten ylitsepääsemätön. Siis AIVAN KAUHEA. Ei siitä voinu mennä. Ei vaikka otettiin vauhtia uusiks ja yritin houkutella muurin toiselta puolelta. Jätettiin sit tekemättä, kun ei tuntunu kelpaavan. Millonkahan lie muuri on ollu ees mein treeneissä..? Ainii ja karkashan se ennen muurii siis jo A:lle, mikä ois muurin jälkeen :D Ja tais käyä mutkaputkenki uudestaan toiseen suuntaan :D Hidasti muuten kontakteille todella hyvin, vaikka se on ollu vähän vähemmän johdonmukaisesti treenattu, en siis oo ollu vielä kovin tarkka kriteeristä. Tai no, selkeä maahan tökkäsy siis ois tosi selkeä kriteeri. Sit tuli radan helppo vaihe, mutkaputken jälkeen U:n muotosessa kaaressa esteitä. Unohin sanoo pituusesteelle "pituuuuus" ja Ludo kiersi esteen haukkuen. Uusiks otettuna meni hienosti. Puomin ohi juoksi edelleen haukkuen (!!), mikä oli miusta ihme, koska se tuntuu RAKASTAVAN kontakteja. Mut siitä meni siis kuitenkin todella kivasti vikalle suoralle putkelle ja esteelle. Olin ylpeä pikku miehestä, ei lähteny tutkii yleisöö ja muita koiria, vaan teki mitä pitikin, tavalliseen tapaan vaan valitti miulle millon mistäkin. Ja vielä ulkona! Huh. Nyt on sitte tullu sekin kokemus.

Saatiin 50 virhepistettä, aika oli 75,43. Tästä siis eikun nokka kohti uusia seikkailuja!

Mitä muuten mein elämään on viime viikkoina kuulunu, ni ainaki se, että miun arki on ihan älyttömän kiireistä. Neljäs viikko opetusharjoittelua on menossa ja päivät on kulunu koulussa tai tietokoneen ääressä tunteja suunnitellen. Koirat on siis joutunu olemaan vähän enemmän sivustaseuraajia. Ollaan kuitenki alotettu taas vähän enemmän juoksee, se kun on kätevä tapa kuluttaa ite enemmän lyhyemmässä ajassa ja poikienkin kunto kohoaa. Ja liikunta-annos päivään tekee todella hyvää kouluhommien keskellä! Vielä ei olla punkkeihin törmätty *koputtaa puuta. Pikku hiljaa pitää kuitenki alkaa miettii strategiaa tälle kesälle tänne punkkilandiaan. Joko sitä uskaltas myrkkyjä laittaa niskaan, vaan syyhyääkö vaan kampa ja sormet koirien turkissa. Ainakin viikon verran pojat on jo nukkunu portin takana, missä ne kesän ovatkin, että minimoitas tuo punkkiriski sängyn tuntumassa.

Ylihuomenna ois Vappumätsäri Suvantokadun Valintatalolla. Tekis kovasti mieli mennä Ludon (ja Novanki) kanssa pörräämään vähän kehään. On vissiin kuitenki luvannu vettä/räntää, eli taijan mennä säävarauksella. Samalle päivälle ois vaan kaikkee muutaki ohjelmaa ja jopa samaan aikaan, eli saa nähä, mitä lopulta teen. Ludoo ei oo ilmotettu nyt vielä minnekää näyttelyyn  ja Novan kanssahan on se pöytäongelma. Mätsäriki olis ehkä vähän kallis kerta treenata pöydällä oloa, kun kotonaki vois. Mut joskus tulee huono omatunto, kun isoveikka jää näistä "tärkeistä" jutuista pois. Pitää siis olla tossa kesän alettua aktiivinen noitten vapaavuorojen kanssa ja otettava Nova hallille opettelee agin alkeita!