Näytetään tekstit, joissa on tunniste kontaktitreeni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kontaktitreeni. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Kontaktit kuntoon ja kisaamaan vielä tänä vuonna :D

*nolottaa* *hävettää*

Hyvä, että enää muistin missä kotihallimme on tai mitä sana agility tarkoittaa. Niin pitkään on ollut aivan muissa jutuissa mukana kuin agilityssä. Mutta hiljaisuus rikkoutui eilen, kun Iita-koutsin kanssa käytiin hiomassa kontaktikuviot kuntoon hallilla. On se ihme ja kumma, kun tauko tuntuu olevan vain hyväksi koiralle. Okei, näin pitkäksi sen ei tarvitsisi venyä, mutta silti. Ludon päässä on raksuttanut aika lailla ilmeisesti. Puomilla ei todellakaan tullut läpi, mutta epävarmuus paistoi loppupään himmailussa. Keinulla pääsin suoraan siirtymään eteenpäin seuraavilla ohjeilla:

- Ludo kutsutaan aivan keinun kärkeen saakka, palkka vasta, kun varpaat lähellä kontaktin reunaa
- heijaamalla lasketaan kontakti maahan ja palkka 2on2offista
- kokeillaan aika ajoin, miltä kokonainen keinu ilman apua näyttää
- otetaan kontaktit ja keinu mukaan ratatreeniin

Kontakteille ohjeiksi:

- vain pari toistoa kokonaista puomia ilman rataa, muutoin vauhtiharjoituksia loppupään hetsauksella palkalle
- silloin tällöin namialusta kontaktin päässä voi auttaa vauhdin lisäämisessä
- aletaan kokeilla etupalkkaa kauemmasta lähemmäksi, sivuttaissuuntaa etupalkalla
- MUISTETAAN VIDEOIDA
- A:lle myös alastulon hetsausta

Sain valtavasti kannustusta jatkaa ja toivoa siitä, että meissä on potentiaalia edelleen. Suunta on vain ylöspäin ja on kavettava se aika ja mahdollisuus muutamaan lyhyeen treenikertaan viikossa. Ludo nautti kyllä ilmiselvästi treensitä :) Ja kokonainen keinukin meni uskomattoman hyvin, vaikka keväällä siinä esiintyi vielä niillä parilla kokeilukerralla puolivälin jälkeen himmailua.

Tämä konkkaronkka on jälleen vaihtanut osoitetta sitten viime päivityksen ja viimahännät talsivat Kuopion ja Joensuun polkuja. Nova täytti sunnuntaina 7-vuotta ja minä vaan mietin, mihin tämä aika menee! Siitä on jo kauan, kun se oli pieni pallero. Tänä kesänä pojat eivät ole paljon turkkiaan päässeet kastelemaan kylmien säiden vuoksi, minäkään en ole talviturkkia heittänyt. Saa nähä pääseekö Ludokaan uimataitojaan muistelemaan lainkaan!


torstai 12. helmikuuta 2015

Sheltit muuttaa osa... aika mones.

Aika karua katsella omaa blogia, jonka edellinen teksti on melkein kolmen kuukauden takaa. Huuuups. Nolona voin vieläpä sanoa, että olen täällä muutaman kerran käynyt itsekin, mutta kirjoitusinto on ollut kyllä tipotiessään. Se on ehkä ollut muualla... gradussa. Selvennetäänpäs, mitä sheltit ja emäntä ovat tehneet viime aikoina, niin voitte varmistua siitä, etten ole laiskuuttani teitä hylännyt :D




Iso muutos meidän kaikkien elämässä on ollut se, että laumamme muuttaa vähin erin toiselle puolelle Suomea. Virallinen osoitteemme vaihtui Hämeenlinnan kaupungin alle. Sheltit kuitenkin muuttaa lopullisesti emäntineen uuteen kotikaupunkiinsa vasta kesällä. Nyt vietetäänkin erilaista arkea vanhempien hellässä hoivassa keskeneräisen koulun takia. Sheltit tuskin näkee asiassa mitään pahaa. Onko olemassa parempaa paikkaa kuin koti, jossa saa nukkua JOKA YÖ mamman kainalossa, leikkiä isolla pihalla, käydä jäällä irrottelemassa ja nauttia lukuisista rapsuttavista käsistä? Taitaa olla pojat tullu taivaaseen ;) Emäntä ottaakin sitten kaiken tämän keskusta-asumisen jälkeen hyötyliikuntana :D Eipä olekaan enää kaikki palvelut ihan korttelin päässä. Agilityhallille ei enää kehtaa ihan lämppärilenkkiä lähteä kävelemään. Mutta onpahan metsät ja joen jää aivan kotiovella. Mutta Hämeenlinnaan siirtyessämme saadaan vähän lisää luksusta aiempaan kerrostaloelämiseen: siellä odottaa jo valmiiksi aidattu rivaripiha poikia. Aika ihanaa :) Ja mikä parasta, meitä odottaa Aulangon kauniit maisemat ja lukuisat näyttelyt ja agilitykisat, valmennukset ja paaaaljon lähempänä. Kun tästä vielä valmistuu ja pääsee oman alan hommiin, ni on ne viikonloputkin käytännössä aina vapaat koirajutuille :))
Ollaan kaiken muuton, kouluhommien ja töiden ohella kyllä ehditty treenatakin. Ja edistyä! Ludon kanssa ollaan kontakteilla siinä vaiheessa, että puomi mennään KOKONAAN <3 Ihan huippu fiilis! Oikeastaan joka treenissä päästään eteenpäin ja tauko tekee selvästi vain hyvää Ludolle. Se ajattelee paljon omalla ajallaan ;) Niinpä treenit koostuu nyt kontakteista, joilla pyrin palkkaamaan monilla eri tavoilla ja liikkumaan nyt hieman enemmän Ludosta pois päin. Avustajan kanssa on ollut helppo keskittyä omaan juttuun, kun Ludon paikkaa on palkattu. Ohijuoksuja on tullut kyllä joka treenissä, mutta selvästi Ludo on tajunnut, että teki virheen, kun vauhti loppuu kontaktin eteen. Homma vaan on mennyt liian pitkäksi vauhdin tai innokkuuden takia. 

Nova on ottanut veikasta mallia ja tarjoaa puomin alastuloa innokkaana. Jopa minun ollessa laittamassa Ludoa vessaan jäähylle (korvia repivä haukkuminen kentän laidalla, kun treenaan Novan kanssa), ukkeli on mennyt tököttämään kontaktille 2on2off palkkion toivossa. Tämä jänishousu jopa yritti kiivetä aata, kun oli niin innoissaan. Pikkusen vaan jänskätti jyrkempi kulma ja kontaktin pinta :D <3 Parasta onkin nähdä tuo reippaus arkajalka-Novassa. Sitä lähdettiin harrastuksesta hakemaan.

Varsinaisia suunnitelmia harrastusten osalta en ole tehnyt tälle vuodelle. Vähän tilanteen mukaan, kun tässä on muulla saralla nyt rahareikiä. Ludon kanssa olis mahtava, jos vois jo tuossapääsiäisen aikaan kokeilla agilityrataa kisamielessä. Mutta ennemmin katselen nyt, mitä tahtia treenit sujuu ja koira kehittyy ennen kuin lähen tuhoamaan työn tuloksia kisaradoille. Näyttelyitä en oo miettiny vielä ollenkaan. Tokon alkeet olis ollu tosi hauska käydä, mutta aina, siis AINA ne on lauantaisin ne treenit ja minä olen vähintään kolme neljästä viikonlopusta töissä ja vapaatki sitten yleensä muualla. Että edelleen niitä opeaikoja odotellessa :D

Ps. Kuvat C: Emilia Pippola

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kuulumisia tuiskun keskeltä

C; Emilia Pippola
Sunnuntai ja lunta tulee myräkkänä ulkona. Sheltit ja emäntä on aamulenkin jälkeen kerääntynyt sisätiloihin myrskyä katselemaan. Emäntä luonnollisesti hoitaa kotiaskareita, koska eihän kotona voi ottaa liian rennosti, jos ei ole mitään tekemistä. Sheltit etsii asunnosta piilotettuja nakkeja, treenaa kontaktia agilitylaatikolla ja nukkuu. Tänään piti olla Novan agilitytunti, mutta homma vaihtuikin levoksi.


Aamulla tulin makkarista ja perinteisesti koirat hääri hyperiloisina vastassa. Joku ulahti ja oltiin tietenkin varmoja, että se oli arvon Kuningas Sir Ludwig herkkine hipiöineen. Mutta sehän olikin meidän Manselmi! Tutkailin luimuilevan Novan jalat ja uusi pienempi ulahdus tuli etutassua painellessa. Ilmeisesti venähdys tai vastaava tassussa/varpaassa. Aamulenkki oli aivan normaali ja Nova liikkui jopa laukka-askelin välistä. Myöhemmin kuitenkin otin pojan syliin tutkiakseni tassua ja reppana alkoi täristä säälittävänä. Mörökölli pitää siis nyt taukoa erityisemmästä rasituksesta muutaman päivän, ehkäpä viikon päästä päästään sitten treenaamaan normaalisti.

Ludon kanssa ollaan treenattu nyt keppikulmaa, irtoamista eteen ja alastuloa agilitylaatikolla. Haju alkaa selvästi olla käskystä, vaikkei laatikolle mennäkään välittömästi sata lasissa. Oon käyttäny edelleen seinää ja jotain tyynyä apuna, että Ludo ei kääntyilis minuun päin alastulolla. Näillä mennään vielä jonkun aikaa, että käskyn ja asennon yhteys tulis varmaksi, ennen kuin alan lisätä aikaa. Saatiin myös viikko sitten lyhyt ja ytimekäs opastus niistoon, jota pitää nyt itsenäisesti myös treenailla. Kiva, kun alkaa tulla näitä uusia ohjauksia, jotka on ollu varmaan viimeksi jatkokurssilla. Ei tätäkään vielä ykkösissä tarvii, mutta tulevaisuudessa varmasti.

Novalla alastulot on ollu myös hienoja ja nopeita. Käskystä on haisu, mutta paikka ei ole selvästi ihan hanskassa, kun muutaman kerran on käytännössä kävellyt laatikon yli. Olen sitten yrittäny ottaa taas lähempää lähetystä tai liikkunut osittain mukana, ettei lipsumisia pääsis tulee. Viimeksi treenattiin takaakiertoa jatkokurssilla ja meni oikein mukavasti, kun en ite myöskään hosunut.

Kuopion agikisat lähestyy, mutta on vielä epävarmaa, vienkö Ludon hyppyradalle vai mennäänkö ollenkaan. Kontakteille ei ole vielä asiaa ;) Ootellaan myös innoissaan Jennan koulutusta kuun lopussa. Emäntä on myös käynnistämässä taas oman kunnon kohotusta kuntokeskuksella. Jospa ens kesänä kunnon kohotus näkyy myös liikkeessä agiradalla ;)

torstai 11. syyskuuta 2014

Torstain treeni hallilla

Kävin aamulla molempien koirien kanssa hallilla yksin treenaamassa. Yritän nyt alkaa kävelyn sijaan hölkätä hallille ja takas, alkuun ainakin osan matkasta. Meillä on aika täydellinen kolmen kilsan matka.

Ludon treeni:

- kontaktin alastuloa laatikkotreenin tyyliin. Aluksi Ludo ei ymmärtänyt yhtään, mitä siltä odotin. Se tarjosi miulle istumista puomin alaosaan. Parilla houkuttelulla sain onnistuneet toistot, mikä alkoi ruokkia sopivasti Ludon itsenäistä hakua oikeaan kohtaan. Vinoonhan se 2o2o:iin asettui, mutta pääasia, että edes asettui. Tein koko hallillaolon aikana useita toistoja naksutellen runsaasti oikeasta paikasta. Tämä johtikin siihen, että Ludo innokkaammin ja nopeammin juoksi puomille tarjoamaan asentoa. -> Jatkamme kotitreenejä vahvistamaan alastulon tarjoamista.

- keppien suorittaminen itsenäisesti, kepeille tulo putkesta sivusta, kepeille tulo hetsauksesta. Ludo suorittaa kepit treeneissä varsin hyvin, vaikka olisin sivuttaissuunnassa muutaman metrin kauempana tai hieman himmaisin taakse. Lisäksi miun ei tarvii vahvistaa keppikäskyä enää kuin alussa. Edistystä! Kehuminen täytyy kuitenkin jättää esteen jälkeen, muuten tullaan väärästä kohdasta ulos :) Putkesta kepeille tulo onnistui ihan hyvin, mutta Ludo ei kestänyt montaakaan toistoa, vaan alkoi ottaa väärää keppiväliä. Kulma saattoi olla liian vino. Muutaman toiston otin yllytettyäni Ludoa ensin ja se ei olennaisesti vaikuttanut pelkkien keppien suorittamiseen. Vähitellen pitää vaan uskaltaa kokeilla vaikeampiakin lähestymisiä.

Novan treeni:

- estehakuisuus. Päätin kokeilla ekan kerran Novan kanssa naksuttelua esteellä Mian kehotuksesta. Aluksi jouduin hieman vihjaamaan omalla liikkeelläni esteen suuntaisesti, että Nova hyppäsi esteen yli. Käytännössä käännyin aina sivuttaissuunnassa esteen vieressä ja Nova hyppäsi esteen. Rima oli 20cm. Useitten toistojen jälkeen Nova tarjosi hyppyä innokkaammin ja nopeammin. Pyrin itse vähentämään omaa liikettäni samalla. Lopussa kävelin kolmen esteen ympärillä verkkaisesti ja naksautin Novan hypystä.Tätä jatketaan vielä.

-putki ja este-putki-este. Lelun kanssa treenatiin myös tutumpaa suoraa ja mutkalla olevaa putkea. Suora putki vielä sopivasti musta. Este-putki-este sujui hyvin alun estetreenin jälkeen. Naksautin molempien esteiden jälkeen.

Pari toistoa sain videolle Ludolta kepeillä, mutta en niin lyhyitä pätkiä kehtaa Youtubeen ladata, että saisin ne tänne. Ja Movie Maker ei suostu ottamaan miun puhelimen videoita muokattavaksi. Mutta videonti olis kyllä ollu hyvä ihan joka kohtaan. Kaverin kanssa sekin olis vaan huomattavasti helpompaa :)

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Strategioiden suunnittelua syksylle

Joskus on kovin valaisevaa huomata, kuinka alussa sitä onkaan jossakin asiassa. Syntyy halu kehittyä, listalle kertyy monia asioita, joita kokeilla ja oppia. Miulle kävi jonkinlainen valaistuminen sunnuntain mölleissä omalla hallilla. Katselin hyvin monenlaisia koirakoita niin mölli- kuin kisaavien radalla. Oli palkkausta radalla, oli esteiden uusimista useita kertoja, kovaa vauhtia, erilaisia ohjaustyylejä ja koirakoita, jotka keskeyttivät koko radan. Tuli todettua, että en kyllä tiedä vielä tästä lajistakaan puoliakaan. Jos haluan kehittyä ohjaajana ja saada koirasta enemmän irti, on otettava monen monta pientäkin asiaa huomioon. Ja niin virtuaalimaailma blogeineen ja treeni-/kisavideoineen vei mennessään. Mitä koirakot, jotka ovat jo kokeneempia ja pidemmällä, ovat tehneet? Mitä minä teen, etten junnaa paikallaan ja jää ikuisesti tekemään helppoja asioita mukavuusalueella?

Mölleissä treenasin mölli- ja kisaradan kontaktiteemalla. Ekan kerran koskaan myös palkkasin Ludoa mölleissä. Yritin myös kiinnittää huomiota oman kropan linjaan ohjauksissa ja omaan vauhtiin. Ekalla radalla Ludo tekikin ihan hyvät kontaktit (etenkin puomi meni nappiin) ja rata oli muutenkin ihan perus hyvää työskentelyä. Tokalla radalla sähläsin hieman enemmän itse, putkijarrun osaamisesta olis ollu hemmetisti hyötyä, kepit meni puhtaasti ja kontakteille syntyi tuttua himmailua. Jälkeenpäin opittua: ei palkkausta kädestä, vaan jalkojen eteen maahan.





Kontaktitreenit kotona:
Treenaan nyt molemmilla koirilla alastuloa kontaktilla ihan perusteista saakka (myös Ludolla, sillä eilisissä treeneissä se ei tarjonnutkaan alastuloa niin, että olisin päässyt naksuttelemaan usein, päinvastoin alkoi istua puomin alastulolle). Lähden liikkeelle siitä, että olen polvillani laatikon vieressä ja koiran on tarjottava 2o2o- asentoa, josta tulee välitön naksaus + palkkaus ja päälle vielä useita naksutteluja palkalla ja lopuksi vapautus etupalkalle. Haasteita tulee tilan puutteesta. Minne tunkea toinen koira siksi aikaa, ettei kuulisi naksausta (josta ei seuraakkaan palkkaa)? Mitä tehdä, kun koira alkaakin istua laatikon päälle? No, Novan kohdalla joudunkin vielä käyttämään houkuttelua, että ymmärtää jujun. Ekassa treenissä tosin oli jo selkeä suunta siihen. että hoksottimet toimii. Ludo tarjoaa oikeaa asentoa nopeammin, sillä aiemmin ollaan treenattu alastuloa laatikolla hieman eri tavalla. Näillä mennään nyt, Novan kanssa ei mitään kiirettä, edetään askel kerrallaan. Ludon kanssa joudun vain toivomaan, että edistystä tapahtuu nopeasti, että sunnuntain kisat eivät menis ihan penkin alle. Täytyy siis tuota puomin alastuloa treenata hallilla vielä sen verran, kun ehtii. Ja sitten kisojen jälkeen vaan keskittyä tekemään alastuloa erikseen. Eli syksyn pääteema on selvillä! :D

Novan kanssa jatkuu agin jatkokurssi parin viikon päästä, tosin ekalle kerralle ei taideta päästä. Mennään syksy nyt matalilla esteillä ja koitetaan saada syttymistä lajiin ja itsevarmuutta lisää. Johonkin saumaan olis pakko varmaan molemmat koirat vaan kuvata selästä, vaikka minuu ärsyttääkin vaan sen takia niitä nukutella. Mutta pitkään ei kehtais enää tietämättä treenata.