Alkukankeutta Kuopion kisoissa

Lauantaina pääsin viimein korkkaamaan tämän vuoden agilitykisat. Kontaktit ovat sillä mallilla olleet, että ei auta kuin kokeilla, miten ne kisavireessä sujuvat. Suunnistin yksin KPSH:n kisoihin Viiksi-areenalle. Mitä lähempänä oma startti oli, sitä enemmän jännitti... Olin aivan yksin, joten en päässyt puimaan kenenkään kanssa ratoja etukäteen. Luojan kiitos kuvamateriaalia ei ole saatavilla kisoista. Ensimmäisen radan ohjaus on näyttänyt varmaan ihan järkyttävältä ja toisen radan oma lipsuminen hävettää edelleen :D

Tuomarina toimi Kari Jalonen. A-agilityrata näytti tuovan mukanaan oman koukkunsa jo ensi alkuun. Kolmas este tarjosi jo useita vaihtoehtoja ohjaamiselle. Kaikki kontaktit löytyivät lisäksi radalta. Olin epävarma ohjaamistyylistäni jo oman vuoroni koittaessa. Virhe. Sehän se kostautui :D Tiedän täsmälleen, mihin virheisiin sorruin radalla sen lisäksi, että Ludo nyt oli kyllä kovin virittynyt ja kuin pingotettu jousi uudessa tilanteessa pitkään aikaan. Jo radan alussa menin siis liikaa Ludon edelle, koska a) oma vauhtini pysähtyi ja b) en ohjannut kolmatta estettä varmaan lainkaan. Tulos: koira putkessa -> HYL. No siitäpä rauhallisin mielin jatkamaan rata loppuun. Keppien jälkeen jäi taas hyppy ohjaamatta. Kaikki kontaktit tehtiin oikein, vaikka Ludon sunnuntaikävely ja ihmettelemään jääminen söi kyllä sekunteja enemmän kuin kukaan sallisi. Epävarmuus paistoi sen naamalta ja kun toistin käskyn, se käytännössä säpsähti ensin ja meni sitten 2on2ff. Mutta edes se yks tavoite - kontaktit oikein - oli saavutettu. Ps. Ei muuten tullut yhtäkään nollaa tältä radalta! O_o

B-agilityrata vaikutti ensimmäistä helpommalta. Nyt jankkasin itelleni, että OHJAA. Ja niinhän mie tein. A ja keinu meni myös vielä oikein nätisti kontaktien osalta, mutta sitten minä idiootti antauduin houkutuksille ja kun kannustin Ludoa tulemaan puomin alas saakka, annoin sen jatkaa matkaa, vaikka se tuli alastulolta läpi. Kai se perhana oli silmissä, että voitasko tehä kisoissa toinen nolla ikinä. No, tehtiinhän se joo. Mutta yli 12 sekunnin yliajalla! Mitä siis opimme? Pysy ohjaaja suunnitelmassasi äläkä ole maallisen ajattelun vietävänä. Tai jotain :D

Joensuussa kisataan molemmat agilityradat ja huviksemme myös hypäri ensi sunnuntaina. Lupasin Mialle (tulossa toinen postaus treeneihin liittyen), etten toista samoja virheitä. Pystynkö siihen? Sen kuulette, ensi viikolla :D

Treeni-iloa.

Joskus löytää itsensä siitä tilanteesta, että sitä on vähän kaikessa mukana eikä missään sitten oikein kunnolla. Pikku hiljaa huomaa ahdistuvansa, kun aika riitä kaikelle, mitä haluaisi tehdä. Tämän kevään valinta miun kalenterissa ja elämässä on jättää kuntokeskuksen jäsenyys pois ja keskittyä liikkumaan kotona ja luonnossa sekä treenaamaan agilityä. Käytännössä koko talven kestänyt agilitytaantuma on väistymässä ja tatsi alkaa löytymään taas. Tiedän syynkin. Novan alkeiskurssi on antanut uutta virtaa, kun "untuvikkoa" saa taas kehua ja kannustaa yksinkertaisissa asioissa. Lisäks Ludo tarjoaa aivan toisenlaisia haasteita kokeneempana. Ensimmäiset kisat tälle vuodelle tulossa ylihuomenna. Jesh!

C: Emilia Pippola

Mutta siis niin, Nova. Kaksi alkeiskurssikertaa takana, muutama omatoiminen treeni hallilla myös. En voi muuta sanoa kuin että tuo koira pursuaa intoa ja iloa treenatessa! Silmät tuikkii, häntä on terhakkaasti pystyssä ja vauhtia piisaa. Miksi, oi miksi (!), en ole tajunnut tätä harrastusta Novan kanssa aiemmin? Vaikka lonkat rajoittaakin meiltä kisailun, niin tää on sellasta aivojumppaa, yhteistyöpeliä ja liikuntaa koiralle, että tästä en kyllä vastedes luovu!

Tällä hetkellä opetellaan...

• hyppysuoraa ja hyppysuoran yhdistämistä putkeen (hyppy-putki onnistuu jo, useamman esteen yhdistäminen putkeen ei sunnuntain kurssilla onnistunut, vaan ukkeli veteli menemään putken ohi täyttä häkää kohti avustajan nameja ;P)
• kontaktien alastuloja (matala A:n alastulo pöytää vasten. Nami tuli vain, jos etujalat oli maassa, takajalat kontaktilla. Tässä pitää miun olla omatoimitreeneissä tarkempi, ettei palkkaa vain tule väärästä tyylistä. Vauhtia alkoi tänään löytyä omissa treeneissä!)
• keinun kolinaa kuunnellaan sivusta nameja syödenkotona pitää aloittaa kontaktien harjoittelu agilitylaatikolla

Ludon kanssa treenataan sekä rataa, että erityisen treenin kohteena on ollu nyt...

• keppien yhdistäminen esteisiin (oon treenannu sekä esteeltä kepeille tuloa, että kepeiltä etenemistä esteelle. Haasteena vielä vaikeammat kulmat, jolloin Ludo menee väärästä kohtaa kepeille. Toisinaan myös tulee ulos tokavikasta välistä. Tänään onnistuttiin hienosti kepeillä helpommista kulmista. Jättäydyin myös taaemmas, että treenattas enemmän itsenäistä suoritusta. Joku päivä sen pitäis pystyy suorittaa kepit yksin. Heh, millon lie :D)
• irtoomisharjoitukset (on meille vielä haastavaa ja vaatii paljon työtä. Pieniä paloja otetaan mukaan nyt joka treeniin. Niin putkeen irtoomista, esteeltä toiselle jatkamista itsenäisesti, esteelle tuloa kiertäen. Selvästi on nähtävissä vielä se, että Ludo ei ymmärrä mitä haen ja haukkuu epätietoisena. Se tarkoittaa, että haaste on vielä liian suuri sille. Kaikkea tätä tulee siis vielä reilusti vahvistaa.)
• kontaktit (ikuinen treenattava. Tässä huomaa sen, miten laiska-jaakkoa rangaistaan. Opeta alusta asti johdonmukaisesti, niin koira tietää, mitä sitlä odotetaan. Mutta, kun antaa mennä pysähtymättä alastulolle, niin... vielä se ei ole ollut ongelma, mutta voi tulevaisuudessa olla. Eli tarkkaavaisuutta alastulos vaatimuksiin.)

Seuraava postaus tuleekin sitten kisoista. Saas nähä, kuinka meijän käy pitkästä aikaa ULKOKISOISSA! :)