Ja tänään ohjaaja oppi agilityssä...

Ludo ja "sädekehä pään päällä"-ilme tän päivän agilitytempauksista,
kuva Emilia Pippola (arkistosta)

Mitkään hehkeet fiilikset agilityyn mennessä ei ollu flunssan väsyttämänä. Olis tehny mieli vaan jäähä kotiin loikoilee, mutta agility on sen verran hauskaa ja joka kerralla oppii jotain uutta, et ei kehtais jättää kertaakaa välistä. Ja onneks en jättänykkää...

Päivän teema oli vauhtirata, jossa oli myös putkijarru. Tätä ei varsinaisesti erikseen treenattu. Putkijarrussa koira kääntyy heti putken jälkeen ohjaajaan päin. Tätä tarvitaan, kun putkelta käännytään sivusuunnassa. Rata koostui esteistä, putkista ja yhdestä pituus-esteestä. Eka kierros meni varsin mallikkaasti, uusiksi otettiin vain lopun putki-este-este. Juoksentelu nosti sykkeen todella korkealle! Ludolla oli taas joku vaihe, et lähdön istuminen ei olis kiinnostanu kamalasti.

Tokalle kierrokselle ajattelin, et vois ottaa videokuvaa. Nyt pyrittiin saamaan koira irtoamaan putkesta putkeen niin, et pääsis ite vähän eelle. Noh, kolmestiko meni aloitus uusiksi, kun pikku herra lähti paikaltaan namialustan kanssa odottelevan Maijun luo. Vielä onnistuneessakin lähdössä katse harhaili namien suuntaan, vaikka olin käskeny Maijun jo piiloon :D Tietenkään videoitu kierros ei mennyt niinku piti. Putki-putki kohta oli oikea ongelmatapaus. Mielestäni annoin riittävän pitkälle ohjausta välissä, mutta silti Ludo haukkuen juoksi edestäni sivulle tai hyppäsi takaa sivussa olleen esteen. Katse harhaili nakkien perään. Myös putkijarru tökki. Muuten meillä oli mukavasti vauhtia ja medi-esteet meni kivasti. Jälkeenpäin tuli käytyä hyvä keskustelu tuosta hökellyksestä toisen harrastajan kanssa. Miun äänensävy koveni koko ajan rataa edetessä ja Ludo haukkui luultavasti, koska iteki huusin sanoja niin kiihkeästi. Eli enemmän  vois ottaa asennetta "jos menee huti ja pahasti, ni iloisesti hommaa uusiks vaan". Mietin, että oon varmaan tavallaan käskevä ja kuria kaipaava, jos Ludo alkaa vetelee omiaan. Voisin muuttaa asennettani enemmän kohti hauskanpitoa, jolloin virhe jäis merkkaamatta eikä se pilais koiran fiilistä työskentelyssä. Tottahan se on: ohjaaja ne virheet tekee.

Muistilista tänään tehdyistä huomioista ja kehitysalueista:

*Kiinnitä huomiota äänensävyyn ja  volyymiin
*Merkkaa esteet koiralle selkeästi käsin ja omalla kropalla
*Enemmän hauskanpitoa ja "rallatusta", vähemmän määräävää ja painostavaa ohjausta
*Lähdön paikallaolon treenausta!
*Keskellä rataa voi ottaa vauhtilähtöjä uusinnoissa, että fiilis pysyy yllä
*Treenaa takaakiertoa ja pelkkää irtoamista erikseen, että koira hakis esteitä kauempaa
*Kiinnitä huomiota Lähtöön ja omaan kehonkieleen + lähtökäskyyn (mihin koira reagoi?)

Tänään myös kattelin näyttelykalenteria silmällä "tahtoo, tahtoo". Keväällä olis niin monta paikkaa, minne Ludon haluis viiä! Huhti-toukokuu kuluu pitkälti harjoittelun merkeissä (eli ei töitä), joten siinä ois useempikin viikonloppu vapaana reissuille.. Mutta opiskelijabudjetti joutuu ehkä hieman karsii mielihaluista vaan ne tärkeimmät :D Mutta tälläset ois mielessä, eikun valitsee:
Rautalampi R, Outokumpu R, Lahti KV(villi veto ois!), Tohmajärvi R, Tampere KV, Helsinki KV ja Kuopio KV. Nova ei oo kyllä valmis kehiin. Se menis ihan taatusti makaroniks pöydällä. Oon kuitenkin ilmoittamassa sen yllärinä agilityn alkeisiin loppukeväästä!

Onko teillä näyttelysuunnitelmia keväälle? Minne päin?