keskiviikko 8. elokuuta 2012

Raakaruokinta kotona ja matkalla

Tässä tulee nyt toivottu postaus barffauksesta matkalla ja kotonakin. Pitkälti puhun nyt omasta (lyhyestä) kokemuksestani, mitä liittyy omiin koiriini ja tiedosta, mitä oon lukenu eri lähteistä (blogit, artikkelit ym.). Oma kokemukseni on tosiaan vielä varsin lyhyt, sillä kokonaan raa´alla miun sheltit on ollu vasta pari viikkoa. Sitä ennen ne totutteli eri lihoihin nappulan ohessa (ja luuhun luumurskeen avulla). En erittele tähän kaikkia hyötyjä tai haittoja, koska netistä on saatavilla hyviä lähteitä niihin. Itse olen etsinyt tietoa mm. täältätäältä ja täältä. Internet on pullollaan tietoa ja kriittinenkin saa olla. Itseäni kannustaa monien hyvät kokemukset ja ruoan luonnonmukaisuus.

Kotona

Tällä hetkellä miun koirat saavat aamulla liha-aterian ja illalla luut. Koska olen niin alkutekijöissä ruokinnan suhteen, en oo juurikaan punninnu ruokaa. Ludolle tekee hyvää saada pari kiloa lisää ja Nova on tällä hetkellä hyvässä lihassa. Kun vielä menee parisen viikkoa, osaan varmaan sanoa, saako esim. Nova liikaa (lihooko). Pyrin pyörittämään neljää lihaa kuukauden sisällä koirilla. Käytännössä ne saa broileria, kalkkunaa, poroa ja vaihteluksi sikaa sekä nautaa. Vielä en ole törmännyt hevoseen ja lampaaseen, joita olis hyvä sekoittaa välillä kuvioon. Syötän yleensä paria eri lihaa kerralla. Ludo saa lisäksi naudan lihaista rasvaa massakuurinsa takia. Kerran viikossa pojat saa sisäelimiä (pääasiassa broilerin) ja kalaa. Pakkasessa on myös naudan mahaa rauhoittamaan vatsaa silloin tällöin. Kasvissosetta laitan myös ajoittain joukkoon tuomaan kuituja. Kerran viikkoon tulee myös kokonaiset kananmunat kuorineen. Aion hankkia merileväjauhetta lisäravinteeksi. Tällä hetkellä luotan Mustin ja Mirrin Maukas- sarjaan. Siinä on kaikki, mitä raakaruokinnassa tarvitaan.

Illalla pojat saa luuaterian. Se koostuu joko broilerin siivistä, selkärangasta tai naudan rustoluista. Lisäksi silloin tällöin saavat palloluita tai niveliä tai sian selkärankaa jyrsittäväksi. Luut annan jäisinä, että lattiat pysyy siistimpänä (niin varmaan... :D). Koiran ruoansulatus on noin 12 tuntia, eli pyrin pitämään hyvän välin liharuoan ja luitten välissä ehkäistäkseni suolistotukoksen riskin.

En pidä barffausta haastavana. Harva ihminen syö ruokaympyrän mukaan, joten en ole pikkutarkka koirienkaan kanssa. Pyrin monipuolisuuteen, että kaikkea tulisi sitten jostain. Koiria tarkkailemalla oppii, missä on vika. Esimerkiksi Novan limainen uloste voi johtua madoista tai jonkin vitamiinin puutetta. Tutkimalla asia selviää.

Matkoilla

Tästä onkin kokemusta, sillä juurihan olin roadtripillä näiden kanssa. Koska ruoka on pakastettua, kylmälaukku on todella kätevä esim. viikonloppureissuja varten. Kun lähdin reissuun, pakkasin koirille kylmäkallen kanssa reppuun parin päivän ruoat. Käytännössä siis parit lihat ja luumursketta (ja rasvaa). Vaikka olin neljä tuntia bussissa, ruoka ei ollut edes sulanut. Vastassa oli jääkaappi, joten ruoka säilyi hyvin. Mikkelissä ostin pojille Mirristä sika-,nauta-, ja kalamixiä. Niissä on liha, luu, sisäelimet ja kasvissoseet samassa, toimii hyvin reissussa. Noitten kanssa jatkoinkin matkaa Helsinkiin, jossa oli taas jääkaappi ja pakastinkin vastassa. Pärjäsin noilla hyvin lähes viikon. Helsingissä ostin kyllä parille päiväle Mirristä naudan rustoluut, kun kerta oli mahis syöttää niille luita siellä.

Barffaaja joutuu joko kuljettamaan kylmälaukkua, jossa saa ruoat kotoa mukaan tai ostamaan ruoat paikanpäältä. Jos koiran raakaruokaa ei ole tarjolla, kaupoista saa eri lihoja ostettua ja vaikka koiranmakkarallakin koira pärjää pari päivää. Periaatteessa nappulaakin voi antaa. Barffaajan etu on, että vatsa on yleensä rautaisempi kuin pelkän nappulan syöjän, joten pieni muutos tilapäisesti ei yleensä haittaa. En ole vielä kylmälaukkua hankkinut, mutta varmasti hommaan sen jossain välissä. Onneks koirat on yleensä tässä lähellä hoidossa, niin  ruoat on  helppo antaa mukaan. Ja näemmä yli viikon reissu onnistuu myös hyvin! Barffauksesta ja matkustamisesta lisää esimerkiksi täällä.

On varmasti ihmisiä, jotka voivat puhua barffauksesta kokemuksen syvällä rintaäänellä. Tällä hetkellä miun tietomääräni on tämä ja siihen olen myös tällä hetkellä tyytyväinen. Jonkinlaisia tuloksia odotan itsekin. Toivon, että poikien turkki paranee, ruoan hyödyntäminen on nappulaa reippaasti parempaa (huomaahan tuon jo nyt, että paljon pienempää ulostetta tulee, eli vähemmän menee koirasta läpi), hammaskivi vähenee ja koirat on eloisampia ja aktiivisempia. Jos vielä mainitsen hyviä puolia barffista, niin
- viljat jää pois (hyödyntäisikö koira niitä luonnossa? Miksi monessa nappulassa niitä on runsaasti?)
- ylimääräinen "pöhöttäminen" loppuu (ei lisä- tai säilöntäaineita tai huonoja rasvoja)
- koira saa virikkeitä elämäänsä (päivittäinen luiden kaluaminen)
- ruoka on maistuvampaa (samaa nappulaa joka päivä vai eri lihoja ja sisäelimiä jne)
- allergikoille voi olla sopiva vaihtoehto (sulkee esim. tietyn lihan pois, jos koira on sille allerginen, tai vastaavasti esim. ne viljat)

Joku koira voi olla niin allerginen, ettei sille voi syöttää ruokaa tarpeeksi monipuolisesti ja silloin hyvä nappula voi olla paras vaihtoehto. Joku lemmikki taas saattaa olla niin kauan ollut nappulalla, ettei kestä raakaa tai on muuten vaan niin herkkävatsainen, että nappula sopii paremmin. Itse alan kyllä olla niin raa´an puolella, että on vaikea nähdä enää nappulaan vaihtoa vaihtoehtona...

2 kommenttia:

  1. Minuakin on kiinnostanut vähän barffaus, mutta toisaalta sitten perheessä kaikilla ei olisi intoa siihen. Lisäksi epäilen Netan luiden syömistä, on puruluidenkin kanssa tolkuttoman hidas :/

    VastaaPoista
  2. Koirat oppii, sen oon jo nyt huomannu omien kohdalla.

    VastaaPoista