sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Koneongelmia ja hierontaa osa 2

Tekniikka on ihmeellista, etenkin sillon kun se haittaa elämää. Sujuvasti puolitoista viikkoa saatu kulumaan kirjoittamatta, kun ei ole ollut mahdollisuutta päästä kirjoittamaan. Vaikka juttuakin olisi riittänyt. Minä <3 tietokoneet.

Ensinnäkin on fiilisteltävä tätä päivää, mikä sunnuntai! Lähdettiin jäälle Novan, Ludon sekä Paulan ja Pippo-bernin (n. 10kk) kanssa auringonpaisteeseen. Kuvia yritettiin ottaa ja lisään edes jonkun tännekin, kuhan olen saanut niitä tarkasteltua. Pojat ei oikein pysyneet aloillaan ja kun trafiikkia oli jonkin verran, niin pitkäksi aikaa ei tullut jäätyä patsastelemaan. Joten katsotaan, mitä sieltä mahtoi onnistua. Oli niin huippu, kun koirat sai vilistää vapaana ja ite sai nauttia auringon lämmöstä poskilla. Ihan putkeen reissu ei kuitenkaan mennyt, sillä kun oltas jääty koiria lopulta kuvailee enemmän rannan tuntumaan, miun huomio karkas ympäristöstä ja koirat hoksas rannalta tulevan pikkupiskin omistajineen. No, sheltit ei vähät välittäny miun huudoista, vaan tunkivat koiran luo, jonka isäntä otti syliin ja alkoi hätistellä miun koiria. Palaute oli tietenkin vihaista keski-ikäisten puolelta ja ymmärrän heitä kyllä. Harmittaa tolkuttomasti, että tällänen tilanne pääs syntymään. Koirathan pitäis olla hallinnassa taajamassa. Mutta ei se omistajien huitominen miun koirien suuntiin auttanut kuin lisäämään niittenm haukkua.. Mutta tämä sais olla viimeinen tilanne, kun näin tapahtuu ja pitäis oikeesti saaha pojille varma luoksetulo aikaan. Pitäis siis päästä treenailee tälläsiä juttuja häiriöitten kanssa, koska eihän niillä muuten ongelmaa oo tulla tsekkaa emäntä.

Mukava juttu on se, että Ludon ja miun hallittavuustesti POKSin agilityn alkeisiin on joko 8.3 tai 25.3. Haluun niin saaha sen läpi ja päästä kurssille! On pakko saaha toimintaa kesää kohti enemmän, varsinki tolle teinienergiapommille se tekee hyvää. Myös Novalle zoomaillaan, millon tulos tokon alkeita jonnekin päin. Koska emännän autokoulu lähestyy loppuaan, kauemmaksikin saattais päästä ryhmiin, kun pystyis vaan lainaa autoo.. ;)

Novalla oli keskiviikkona myös toinen hierontakerta. Kuten oletimmekin, päästiin hierontaosuuteen nopeammin kuin ekalla kerralla, vaikka Nova pitikin Heliä silmällä sylistäni. Niskan alueelta löytyi pieni triggerpiste, joka pehmeni hieronnan aikana. Takapää oli vertyneempi kuin edellisellä kerralla. Olen yrittäny silmäillä Novan menoa lenkillä ja pitää sen ravilla. Yllättävän helposti se kääntyy peitsiin. Myös säännöllisen epäsäännöllisesti oon antanu sille B-vitamiinia. Otetaan vielä kolmas kerta hierontasarjaan ja eiköhän se oo sillä hyvä. Ludo oli taas huippu, kun se kanto kolme eri leluu Helin syliin vihjailevasti. Onhan se nyt vähintäänki outoo ku isoveikka saa vaan hoitoo!

Sit yks juttu, mikä minuu on vaivannu tässä, on noitten nirsoilu. Kuka sanoo, että sheltti on ahmatti ja perso ruualle??! Miks miun sheltit ei oo? Miks mie saan laittaa niitten ruuat ihan rauhassa kuppeihin ja houkutella ne jopa vielä kupille? Olis niin paljon helpompi, kun ne ees kilpailis ruuasta.. Tuntuu, et ne monesti vaan kattoo, että joo, ei kiinnosta nyt tuo. Ludo etenkin minuu häirihtee, koska se on miun mielestä liian laiha, enkä tiiä johtuuks se vaan kasvusta. Nyt molemmat on matokuurilla varmuuden vuoks, et sulen sen vaihtoehdon pois. Varmaan miun huoleen on vaikuttanu viikolla näkemäni uni Ludon yhtäkkisestä kupsahtamisesta lenkillä. Kun sen aioituksia on vaikee lukea, ni ei ymmärrä, et onks se vaan nirso (kun herkut kyllä maistuu), onks nappula liian isoo sen syötäväks, syöks se vaan oikeesti niin vähän vai onko tää vakavempaa. Ruokailut siis nyt suurennuslasin alla.

Muok. Lisäsin kaks kuvaa, joista nyt jotain selvääkin saa :)

Pojat vauhdissa

Ludo kevätauringossa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti