perjantai 26. syyskuuta 2014

Saija Mustosen koulutuksessa

Tänään opin monta uutta asiaa agiltystä. Tavallaan se on jopa hassua, etten kahden vuoden aikana lajin parissa ole törmännyt tiettyihin juttuihin tai vain kerran, jolloin asia unohtuu niine hyvineen. Sitä on junnannut tietyissä ohjauksissa paikallaan eikä ole uskaltanut kokeilla uusia kuvioita. Saati niistä mitään ole tiennykkää. Ja eihän ykkösissä toki mitään jännää ole tähän saakka tarvinnutkaan. Nyt te rakkaat lukijat, jotka ette jaksa maratontekstiä, hypätkää suoraan postauksen loppuun :D

Tässä Saija Mustosen rata:


Ekassa pätkässä treenattiin esteitä 1-6(7). Ohjaaja siirtyy esteen 3 tuntumaan ja ohjaa koiran sieltä esteen 2 kautta. Olin varma, ettei tuu onnistuu, mutta niin vain Ludo jopa korjasi miun myöhästyneen merkin ja suoritti esteet oikein. Tärkeää oli muistaa heti ensimmäisen esteen kohdalla ottaa askel 2. estettä kohti ja merkata kädellä. Siitä juoksuun kolmoselle, jonne tuli pieni niiaus kertomaan koiralle, että kohta tapahtuu jotain, ei juosta suoraan eteenpäin (monet maksit syöskyi koipineen edessä olevalle esteelle). Putken jälkeen piti mennä esteelle 6. ja kääntää koira A:lle. Tässä olikin sitten miulla hankaluuksia. Piti kiirehtiä esteelle, tehdä pieni niiaus suoraan koiran ponnistuskohtaan ja siltä kohdalta kääntyä kohti A:ta. Tässä tuli useasti heitettyä vain koira esteelle. Lopuksi otettiin vielä 8-10 meijän keppitilanteen vuoksi. Treeneissä löllykkävauhdissa niissä ei yleensä ole mitään ongelmaa. Nyt testattiin, mitä Ludo kestää ja mihin mie taivun. Luonnollisesti Ludo meni hienosti, kun köröttelin sen vierellä kepit. Kun miun piti ottaa etumatkaa, Ludo herpaantui. Eli kun olin liian kaukana, sille tuli kiire miun luo. Lopuksi korjattiin tilanne niin, että odotin Ludon kepeille, josta aloin ottaa etumatkaa noin pari keppiväliä pitäen kuitenkin ohjaavan käden esillä ja tukemassa. Tässä siis aivan uusi juttu keppitreeniin! 

Tokassa pätkässä oli tarkoitus kokeilla loppupään 19-22 kohdalla sekä japanilaista (en enää ees muista, miten seki menee :D) että viskileikkausta. No.. miun jalat, kädet, vartalo ja pää ei vaan ookkaa nii helppo yhistelmä.. :D Melkoista hupia sivusta seuraajille. Laitoin Ludon siis keinun luokse, josta piti pikku niiauksella valssata esteelle 20., jossa taasen samanlainen pysäytys, kuin ekan pätkän käännöksessä. Siitä piti valssata niin, että koira tuli oikeaan käteen ja ohjata se "hännästä" esteelle 21. Miten tää olikaa nii vaikeeta! Muilla se näytti nii helpolta :D Valssin kanssa oli oma hommansa ja tungin itteni monesti Ludon linjalle, jolloin se joutui kaartamaan liikaa ja a) juoksi esteen ohi) tai b) jäin ite jumiin esteen taakse. Lopulta saatiin miutkin kuriin, kun Saija piirti esteitten väliin viivan, jonka yli en saa mennä :D



Lyhyesti:
- treeniin uskallusta kokeilla erilaisia ohjaustyylejä!
- käännösharjoituksia
- kepeillä variaatioita edelle menosta ja hieman taakse jäämisestä
- viskileikkauksen kertausta

Nyt yritän taltuttaa alkavaa flunssaa, että sunnuntaina Varkaudessa oltais teräkunnossa!

Ps. Koulutus on videollakin, mutta en kehtaa taas latailla Youtubeen, jos en saa muokattuu sitä riittävästi. 

maanantai 22. syyskuuta 2014

Rukan maisemissa

Niinkuin viime postauksessa jo sanoinkin, viikonlopun vietimme koko lauman voimin Rukan tuntureilla upeasta ruskasta nauttien. Hyvä ystäväni asuu aivan Rukan kylän kupeessa. Ei olisi vierailumme voinut parempaan ajankohtaan sattua! Niin kaunis luonto! Koirille kuuden tunnin ajomatkat eivät liene olleet suurinta nautintoa, mutta onneksi paikan päällä oli mukavasti aktiviteetteja, uusia hajuja ja paikkoja.

Lauantaina käveltiin Pieni karhunkierros, joka on pituudeltaan 12 kilometriä. Kiersimme sen noin viidessä tunnissa parilla tauolla. Ruskan sesonkiaikaan ja viikonloppuna reitti oli varsin täynnä ihmisiä ja koiriakin, välillä käveltiin jonoksi asti poluilla. Maasto oli vaihtelevaa ja nousuja ja laskuja oli tasaisesti reitin varrella. Koirille runsas portaitten määrä ja neljä riippusiltaa matkan varrella olivat haaste. Kaikilla portailla ei ollut edes mahdollisuutta antaa koirien kulkea portaitten sivussa. Ja koirienhan on luonnollisesti kuljettava hihnassa kansallispuistossa. Nova jännitti riippusiltoja aiva kamalasti. Kolme niistä päästiin kulkemaan reippaalla kannustamisella, mutta pisin, 50m, oli pakko kantaa. Ludoa keinuva liike ei haitannut. Käytiin vielä katsomassa Luontokeskuksen lähellä sijaitsevaa Kiutaköngästä, koskea upeine kallioineen. Aivan kuin jaloille ei olis riittäny jo se 12 kilsaa :D Itse asiassa se pari kilometriä toimi loistavasti palautteluna automatkan päätteeksi. 

Sunnuntaina kierrettiin vielä 5,5 kilometriä Rukan kylän ympäri. Jos ei koirilla ja ihmisillä ollut riittävästi jalkatreeniä, ni ei kellään :D Ja ettei koiria olis pelkästään näillä väsytetty, kotimatkalla pysähdyttiin miehen kanssa Kajaanissa ystävillä. Koirat saivat loistavaa shokkihoitoa vajaa 1,5 vuotiaan pojan leikeissä. Millon dublolego-palikka putosi jalan juureen selän takana, millon palikka tökkäsi kuonoa. Todella hienosti pojat jaksoivat pientä häirikköä. Tulihan se haukku muutaman kerran, mutta pääasiassa koirat väisti tai ihmetteli lasta miun sylistä tai viereltä. Saipa pieni poika Ludolta nenän tökkäisyn ja Novan kanssa hän jakoi kaurakeksin :D <3

Tässä viikonlopun kuvasatoa (kaikki kuvat c: S. Nagy):














torstai 18. syyskuuta 2014

Keppejä ja hyppyjä

Ollaan tällä viikolla käyty poikien kanssa kahdesti vapaavuorolla treenaamassa hallilla. Keskiviikkona Ludon kanssa kokeilin lisätä Ludolla kierroksia kepeille. Keppien suorittaminen ei ole vielä satavarmaa ja korkeampi vireystila lisää riskiä tulla ulos kesken kaiken. Tulipahan huomattua Ludon treeneissä, että

- hallin uusi rengas on lisännyt riskiä juosta renkaan välistä (etenkin vaikempi kulma aiheuttaa tätä).
- olen palkannut liikaa Ludoa itse, sillä se ei tajua avustajan heittämää lelua, vaan kääntyy minuun päin -> treeniä, treeniä!

Novan kanssa naksuttelin agilitylaatikolla, tavallisella esteellä ja uutena renkaalla. Nova hakee perus estettä jo nopeammin palkan saamiseksi ja sama oli varsin helppo siirtää matalimmalla tasolla olevalle renkaalle. Minä naksuttelin ja Annika heitti namin palkaksi. Paljonhan Nova meni vääristä väleistä hakiessaan paikkaa, mutta lupaavasti se renkaan läpikin meni. Hirmuisen palkitsevaa on huomata, miten koiran aivot alkavat raksuttaa ja näkee, miten se AJATTELEE. Ja minä kun olen niin kauan tarjonnut itse ne mallit koirille, niin tämmönen omalähtöinen kokeilusta palkkaan on koirille ihan uutta.

Novalla:

- Runsaasti alastuloharjoituksia, ei liian nopea tahti treenin eteenpäin viennissä
- Renkaalla ja esteellä naksuttelua eri kulmista ja etäisyyksistä varmistaen liikkeet ennen käskyn liittämistä


Tänään Ludon kanssa jatkoin keppitreeniä Alinan ollessa avustajana. Kokeilin, missä mennään tällä hetkellä kepeillä ja huomasin, että Ludolle on liikaa, jos suullinen tuki ja minä vierellä jäädään yhtä aikaa pois. Eli jättäytyessäni se alkaa muutamien keppien jälkeen ihmetellä, minne jään. Sivuttaissuunnaassa voin alkaa edetä ja tätä vois ottaa treeneihin enemmänkin mukaan. Nyt Ludo lähti helpommin avustajan heittämään leluun mukaan.

Naksuttelin Ludolle myös matalaa A:n alastuloa ja puomia. Alina oli antamassa etupalkkaa vapautuksen jälkeen. Ludo tarjoaa nyt miulle nopeasti alastuloa (niin etten ehi omalle paikalleni sivulle :D), vaikka paikka voikin olla vinossakin. Mutta tärkeintä on nyt, että Ludo tajuaa pylly pystyssä- asennon eikä liiku siitä ennen vapautusta. Treenit jatkuu ;)

Novan kanssa jatkettiin rengas-treeniä. Hämmennystä selvästi tuotti ukkelille renkaan paikan vaihtaminen kesken ja sitä joutuikin uudelleen miettimään, mitä tässä haluttiinkaan :D Nostin renkaan korkeutta aika lähelle minikirkeutta (en mitannut) ja selvästi homma oli jo ihan iisibiisi, vaikka itse olin 1-2 metrin päässä renkaasta. Nyt vaan pitäis pähkäillä, milloin ja miten alkaa yhdistää käskyä tuohon :)

Nyt onkin tulossa mukava erilainen viikonloppu pojillekin, lähdetään Kuusamoon ja kävellään viikonloppuna Pieni karhunkierros. Siellä päin on ilmeisesti ruskakin parhaimmillaan, joten saadaan varmasti kaikki tankattua pattereitamme kauniin luonnon keskellä. Ens viikolla sitten taas parit treenit hallilla ennen Varkauden kisoja :)

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Mielenhallintatreeniä Poksin kisoissa

Tänään oli minun paikka näyttää itelleni, pystynkö olemaan looginen ja reilu ohjaaja ja kouluttaja. Oman hallin kisat kahdella agilityradalla odottivat aurinkoisessa säässä Joensuussa. Vajaa viikko siitä, kun päätin aloittaa kontaktitreenin käytännössä puhtaalta pöydältä. Nyt kysyttiin sitä, pystynkö vastaamaan päätöksestäni. Onko miulla tarpeeksi munaa poistua radalta, jos koira sikailee kontaktilla?

A-rata. 24/6. 


Mielenkiintoinen rata muutamalla pikku jekulla. Aloitus suoraan kolmosista. Tähän oli helppo kokemattoman kompastua ja enkös tehnytkin hienon ohjausvirheen lähettämällä Ludon suoraan aloitusesteen ohi. Hommahan olisi ollut jopa helppo pakkovalssilla. Kiitos Laura tukiopetuksesta ;) Kontaktit himmailin Ludon kanssa rauhassa, että saisin sen vapautettua 2o2o:sta. Nämä molemmat pitikin! Sulavaa se ei ollut, mutta tavoite täyttyi! Kepeiltä Ludo sitten poistui liian nopeasti, liekkö vire vaan liian korkeella vai ohjasinko miten sattuu. Tokalla meni hyvin. Kaikkinensa oon tyytyväinen rataan ja kontaktitavoitteisiin.

B-rata. HYL

Tälle radalle miulla oli huono fiilis jo lähtiessä. Ludo oli koko ajan ollu ihan fiiliksissä naapurin juoksunhajuisesta nartusta eikä keskittyminen vaan ollut enää kunnossa toiselle radalle mennessä. Tiesin sen jo lähdössä. Koira ei asettunut istumaan, se ei ottanut kontaktia. Tokana esteenä oli puomi ja hommahan meni siihen. Ludo karkasi alastulolla ja minä hitaine aivoineni tajusin, että sikapossu on nyt kyllä otettava haltuun, tuo ei voi toimia enää. Aiemmin olisin paahtanut menemään hienoilla juoksukontakteilla, mutta nyt se ei enää toimi. Ei, jos haluan vaikuttaa omaan positiooni radalla. Niinpä koira syliin (tais ensin kyllä irrota vahingossa pari karvaa, onneks The Princess ei ulahtanu kauheen kovaa :D) ja pää pystyssä radalta pois. Mulla oli sittenkin tarpeeksi munaa!

Kotona treenattiin tänäänkin agilitylaatikolla. Nova tarjoaa tällä hetkellä pienen mietintätuokion jälkeen varsin mukavasti 2o2oa, kun olen laatikon vieressä. Suunta ei vaan meillä ole aina sama :D Yritän kyllä vaihtaa omaa puoltani joka tapauksessa. 

Nova tarjoaa alastuloa helpommin ja tänään kokeilinkin jo irtaantua laatikosta askeleen kauemmas. Toivottavasti joku päivä Ludo tarjoaa asentoa, vaikka olisin kaukanakin ja vielä pysyisi siinä tunnollisesti :) Pitää videomateriaalia koittaa näistäkin treeneistä ottaa :)

Varkauden agikisoihin sainkin pari kisaajaa mukaan, joten se olis sitten taas kaksi viikkoa aikaa treenailla ja lähteä sitten testaamaan, miten ne kontaktit sujuu. Ja uppo-oudot esteetkin vieraalla maalla!

torstai 11. syyskuuta 2014

Torstain treeni hallilla

Kävin aamulla molempien koirien kanssa hallilla yksin treenaamassa. Yritän nyt alkaa kävelyn sijaan hölkätä hallille ja takas, alkuun ainakin osan matkasta. Meillä on aika täydellinen kolmen kilsan matka.

Ludon treeni:

- kontaktin alastuloa laatikkotreenin tyyliin. Aluksi Ludo ei ymmärtänyt yhtään, mitä siltä odotin. Se tarjosi miulle istumista puomin alaosaan. Parilla houkuttelulla sain onnistuneet toistot, mikä alkoi ruokkia sopivasti Ludon itsenäistä hakua oikeaan kohtaan. Vinoonhan se 2o2o:iin asettui, mutta pääasia, että edes asettui. Tein koko hallillaolon aikana useita toistoja naksutellen runsaasti oikeasta paikasta. Tämä johtikin siihen, että Ludo innokkaammin ja nopeammin juoksi puomille tarjoamaan asentoa. -> Jatkamme kotitreenejä vahvistamaan alastulon tarjoamista.

- keppien suorittaminen itsenäisesti, kepeille tulo putkesta sivusta, kepeille tulo hetsauksesta. Ludo suorittaa kepit treeneissä varsin hyvin, vaikka olisin sivuttaissuunnassa muutaman metrin kauempana tai hieman himmaisin taakse. Lisäksi miun ei tarvii vahvistaa keppikäskyä enää kuin alussa. Edistystä! Kehuminen täytyy kuitenkin jättää esteen jälkeen, muuten tullaan väärästä kohdasta ulos :) Putkesta kepeille tulo onnistui ihan hyvin, mutta Ludo ei kestänyt montaakaan toistoa, vaan alkoi ottaa väärää keppiväliä. Kulma saattoi olla liian vino. Muutaman toiston otin yllytettyäni Ludoa ensin ja se ei olennaisesti vaikuttanut pelkkien keppien suorittamiseen. Vähitellen pitää vaan uskaltaa kokeilla vaikeampiakin lähestymisiä.

Novan treeni:

- estehakuisuus. Päätin kokeilla ekan kerran Novan kanssa naksuttelua esteellä Mian kehotuksesta. Aluksi jouduin hieman vihjaamaan omalla liikkeelläni esteen suuntaisesti, että Nova hyppäsi esteen yli. Käytännössä käännyin aina sivuttaissuunnassa esteen vieressä ja Nova hyppäsi esteen. Rima oli 20cm. Useitten toistojen jälkeen Nova tarjosi hyppyä innokkaammin ja nopeammin. Pyrin itse vähentämään omaa liikettäni samalla. Lopussa kävelin kolmen esteen ympärillä verkkaisesti ja naksautin Novan hypystä.Tätä jatketaan vielä.

-putki ja este-putki-este. Lelun kanssa treenatiin myös tutumpaa suoraa ja mutkalla olevaa putkea. Suora putki vielä sopivasti musta. Este-putki-este sujui hyvin alun estetreenin jälkeen. Naksautin molempien esteiden jälkeen.

Pari toistoa sain videolle Ludolta kepeillä, mutta en niin lyhyitä pätkiä kehtaa Youtubeen ladata, että saisin ne tänne. Ja Movie Maker ei suostu ottamaan miun puhelimen videoita muokattavaksi. Mutta videonti olis kyllä ollu hyvä ihan joka kohtaan. Kaverin kanssa sekin olis vaan huomattavasti helpompaa :)

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Strategioiden suunnittelua syksylle

Joskus on kovin valaisevaa huomata, kuinka alussa sitä onkaan jossakin asiassa. Syntyy halu kehittyä, listalle kertyy monia asioita, joita kokeilla ja oppia. Miulle kävi jonkinlainen valaistuminen sunnuntain mölleissä omalla hallilla. Katselin hyvin monenlaisia koirakoita niin mölli- kuin kisaavien radalla. Oli palkkausta radalla, oli esteiden uusimista useita kertoja, kovaa vauhtia, erilaisia ohjaustyylejä ja koirakoita, jotka keskeyttivät koko radan. Tuli todettua, että en kyllä tiedä vielä tästä lajistakaan puoliakaan. Jos haluan kehittyä ohjaajana ja saada koirasta enemmän irti, on otettava monen monta pientäkin asiaa huomioon. Ja niin virtuaalimaailma blogeineen ja treeni-/kisavideoineen vei mennessään. Mitä koirakot, jotka ovat jo kokeneempia ja pidemmällä, ovat tehneet? Mitä minä teen, etten junnaa paikallaan ja jää ikuisesti tekemään helppoja asioita mukavuusalueella?

Mölleissä treenasin mölli- ja kisaradan kontaktiteemalla. Ekan kerran koskaan myös palkkasin Ludoa mölleissä. Yritin myös kiinnittää huomiota oman kropan linjaan ohjauksissa ja omaan vauhtiin. Ekalla radalla Ludo tekikin ihan hyvät kontaktit (etenkin puomi meni nappiin) ja rata oli muutenkin ihan perus hyvää työskentelyä. Tokalla radalla sähläsin hieman enemmän itse, putkijarrun osaamisesta olis ollu hemmetisti hyötyä, kepit meni puhtaasti ja kontakteille syntyi tuttua himmailua. Jälkeenpäin opittua: ei palkkausta kädestä, vaan jalkojen eteen maahan.





Kontaktitreenit kotona:
Treenaan nyt molemmilla koirilla alastuloa kontaktilla ihan perusteista saakka (myös Ludolla, sillä eilisissä treeneissä se ei tarjonnutkaan alastuloa niin, että olisin päässyt naksuttelemaan usein, päinvastoin alkoi istua puomin alastulolle). Lähden liikkeelle siitä, että olen polvillani laatikon vieressä ja koiran on tarjottava 2o2o- asentoa, josta tulee välitön naksaus + palkkaus ja päälle vielä useita naksutteluja palkalla ja lopuksi vapautus etupalkalle. Haasteita tulee tilan puutteesta. Minne tunkea toinen koira siksi aikaa, ettei kuulisi naksausta (josta ei seuraakkaan palkkaa)? Mitä tehdä, kun koira alkaakin istua laatikon päälle? No, Novan kohdalla joudunkin vielä käyttämään houkuttelua, että ymmärtää jujun. Ekassa treenissä tosin oli jo selkeä suunta siihen. että hoksottimet toimii. Ludo tarjoaa oikeaa asentoa nopeammin, sillä aiemmin ollaan treenattu alastuloa laatikolla hieman eri tavalla. Näillä mennään nyt, Novan kanssa ei mitään kiirettä, edetään askel kerrallaan. Ludon kanssa joudun vain toivomaan, että edistystä tapahtuu nopeasti, että sunnuntain kisat eivät menis ihan penkin alle. Täytyy siis tuota puomin alastuloa treenata hallilla vielä sen verran, kun ehtii. Ja sitten kisojen jälkeen vaan keskittyä tekemään alastuloa erikseen. Eli syksyn pääteema on selvillä! :D

Novan kanssa jatkuu agin jatkokurssi parin viikon päästä, tosin ekalle kerralle ei taideta päästä. Mennään syksy nyt matalilla esteillä ja koitetaan saada syttymistä lajiin ja itsevarmuutta lisää. Johonkin saumaan olis pakko varmaan molemmat koirat vaan kuvata selästä, vaikka minuu ärsyttääkin vaan sen takia niitä nukutella. Mutta pitkään ei kehtais enää tietämättä treenata.