sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Harmittaa!

Tänään oli lopultakin agilityn hallittavuustesti. Jännitin kyllä etukäteen, miten se menee, sillä ei olla oikein treenattu erityisesti sitä ajatellen tällä viikolla juuri ollenkaan. Oli siis tehtävä parhaamme sen mukaan mihin kyetään. Luoksepäästävyydessä ei ollu mitään ongelmaa eikä hihnassa seuraaminenkaan tuottanut vaivaa. Irti seuraaminen sujui, mutta "vahvan sukupuolivietin" omaava nuori Ludo kävi haistelemassa kahta narttua kiinnostuneena. Tästä ei kuitenkaan tullut sirhettä, kun se kuitenkin seurasi myös nätisti eikä ollut vihamielinen. Sitten... Tuli kompastuskivemme. Laiton Ludon istumaan paikalleen ja lähdin sen luota törpön luo, joka sijaitsi vajaa 20 metrin päässä Ludosta. Hetken se malttoi pysyä, mutta lähti sitten lipumaan miuta kohti. Tämän se teki vielä kahdesti, kun kokeilin sitten, että saisin pysymään paikallaan sen aikaa, että pääsisin törpölle ottamaan edes onnistuneen luoksetulon. Mutta kun ei. Hieman jopa häntä heiluen se lähti valumaan mamman luo ja tiesin, että tästä ei tule nyt mitään. Hallittavuustestistä tuli hylätty. Harmitus oli mitä suurin sen jälkeen, mutta nyt pohdittuani ymmärrän, että ihme olisi ollut, jos se olisi nätisti paikallaan pysynytkin, sillä ei kyllä olla treenattu kertaakaan noin pitkää välimatkaa paikallaanolossa. Vaadin siltä siis liikaa. Tästä otan opikseni ja alan treenata paikallaanoloa sitten perusteellisesti. Vielä se sieltä sitten löytyy. Harmi sinänsä, sillä luoksetulo olisi ollut varmasti täydellinen! :)

Perjantaina Nova sai kolmannen annoksensa hierontaa. Heli sai taas jo mukavan ajan hieroa Novaa ja koira näytti paikoin hyvin tyytyväiseltä. Tältä erää hieronnat nyt loppui ja ohjeeksi sain venytysharjoitteita. Lisäksi pitää tarkkailla, että se pysyisi siinä ravissa liikkeessä. Vinkiksi sain myös Novalle niveliin Stridea hevostarvikeliikkeestä. Täytyypä kokeilla ottaa käyttöön, jos se pitäisi paikat kunnossa, etenkin kun ne D-lonkat (jos ovat oikeesti) on olemassa.

Nyt on kyllä vähän tyhjä olo, ärsyttää. Olin niin suunnitellu, et Ludo alottaa aksan ja Nova tokoilis. POKS on melkeimpä ainut, jonka kurssit on järkevän hintasia opiskelijalle ja niissä on kivasti käytännönkertojakin. Ja vaikka nyt ajokortti tältä viikolta komeileekin, niin auton lainaus ei ehkä aina onnistu ja siksi Ylämylly-Kontiolahti-akseli on ainakin liian kaukana. Täytyy kattoo, meneekö nyt sit vaan toisen kanssa kurssille ja toisen kanssa tokoilee muuten vaan, vai saisko nää molemmat johonkin mukaan. Kesä kun ois miulle parasta aikaa treenata tehokkaammin ryhmässä..

Nyt ei muuta ku harjottelee!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Näyttelytreeniä viikonlopun verran ja kuvia huipussa säässä!


















Tää on ihan kauheeta ku asiaa ois ja sitte et ehi millään istahtaa koneelle kokoamaan niistä tekstiä. Nyt sitte onki jauhettavaa.

Lauantaina treenailtiin näyttelyitä oikein urakalla Ludon kanssa Napakalla Katja Tohmon opastuksessa. Koulutuksessa oltiin ihan perusasioiden äärellä, eikä näyttelyistä sinänsä oppinut uutta. Ludolle koulutus oli kuitenkin loistavaa harjoittelua häiriössä seisomisen ja liikkumisen kannalta. Seiso-käsky vahvistui varmasti tuon päivän aikana :D Odottelua tuli paljon, kun jokainen koirakko otettiin yksinään "tuomarin" syyniin ja se oli oikeastaan koiran kannalta kiva, koska siinä koira joutui kärsivällisesti olemaan paikallaan. Ludo oli ihanan nätisti, kun oli aivan alun tohinasta rauhoittunut. Tässä huomasi senkin, että näyttelyssä kannattaa sitten olla ajoissa alueella, että koira ehtii tulla tutuksi paikan kanssa. Päivän anti oli miulle hyvin seisova, kivasti hihnassa liikkuva ja pöydällä nätisti seisova koira. Ainut ongelma meillä on HÄNTÄ. Se liehuu kuin lippu, kun nuori mies viipottaa kehässä. Olen aika varma, että se on tosiaan liian korkealle kiinnittynyt, sillä Ludo kantaa sitä varsin korkealla tilanteessa kuin tilanteessa. Saa nähdä, auttaako opetus tässä tapauksessa. Ja osaanko opettaa oikein :) Kun Ludon kanssa oli toiminu vajaa kolme tuntia kahdestaan, oli ihana lähtee Novan kanssa pitkälle lenkille, tosin enemmän omistajan toiveita kuunnellen hihnassa juoksuaskelia mukaan ottaen. Ja Nova vaikutti väsyneemmältä tämän jälkeen kuin Ludo henkisesti rasittavan koulutuksen jälkeen...-.-

Sunnuntaina päästiin harjottelee Ludon kans tositoimia POKSin järjestämässä mätsärissä. Ludo esiintyi hienosti (hännän kanssa :D) saaden punaisen ruusukkeen. Punaisten kehässä nuorelta mieheltä loppui sitten keskittyminen ja pää harhaili kehän ulkopuolelle. Jatkoon ei enää päästy, mutta olin pojastani ylpeä! Tää antaa luottoa erkkariin esiintymisen suhteen. Jospa junnuissa se häntä ei olis niin iso asia... ;)

Tänään oli mahtava sää kuvailla koiria siskolla lainassa olevalla järkkärillä ja tässäpä muutama otos pojista (kuvat Emilia Pippola):





tiistai 13. maaliskuuta 2012

Kameralla leikittelyä

Pakko laittaa muutama miusta jotenki ihana kuva, kun poikaystäväni kokeili älypuhelimen kamera-asetuksia koiriin. Syntyi muutama hauska ja erikoinen kuva näistä pojista. Ja tuohon kameran kanssa kikkailuun jäisi niin koukkuun! Nämä kuvat ovat vain pieni osa siitä, mitä kamrella saisi aikaan :) Kuvat siis Sandor Nagy.








tiistai 6. maaliskuuta 2012

Ludo 1v!

Vuosi sitten syntyi minun oma trikkipoikani. Se ei ollut edes pentueen uroksista se, joka olisi ensimmäisenä kiinnittänyt katseeni, mutta jälkikäteen se on ollut enemmän kuin osasin odottaa! Tämä poika pussaa. Tämä energiapakkaus rakastaa leluja. 

Ludon paino 1-vuotiaana 6kg ja korkeus on kotimittauksella 37,5-38cm.

Käytiin kuvailemassa Ludoa ja molempiakin poikia rannalla. Tässä jokunen otos Ludosta isona poikana sekä poikien temmellyksestä koirapuistossa :)

Ludo 1v.

Pääkuva



sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Koneongelmia ja hierontaa osa 2

Tekniikka on ihmeellista, etenkin sillon kun se haittaa elämää. Sujuvasti puolitoista viikkoa saatu kulumaan kirjoittamatta, kun ei ole ollut mahdollisuutta päästä kirjoittamaan. Vaikka juttuakin olisi riittänyt. Minä <3 tietokoneet.

Ensinnäkin on fiilisteltävä tätä päivää, mikä sunnuntai! Lähdettiin jäälle Novan, Ludon sekä Paulan ja Pippo-bernin (n. 10kk) kanssa auringonpaisteeseen. Kuvia yritettiin ottaa ja lisään edes jonkun tännekin, kuhan olen saanut niitä tarkasteltua. Pojat ei oikein pysyneet aloillaan ja kun trafiikkia oli jonkin verran, niin pitkäksi aikaa ei tullut jäätyä patsastelemaan. Joten katsotaan, mitä sieltä mahtoi onnistua. Oli niin huippu, kun koirat sai vilistää vapaana ja ite sai nauttia auringon lämmöstä poskilla. Ihan putkeen reissu ei kuitenkaan mennyt, sillä kun oltas jääty koiria lopulta kuvailee enemmän rannan tuntumaan, miun huomio karkas ympäristöstä ja koirat hoksas rannalta tulevan pikkupiskin omistajineen. No, sheltit ei vähät välittäny miun huudoista, vaan tunkivat koiran luo, jonka isäntä otti syliin ja alkoi hätistellä miun koiria. Palaute oli tietenkin vihaista keski-ikäisten puolelta ja ymmärrän heitä kyllä. Harmittaa tolkuttomasti, että tällänen tilanne pääs syntymään. Koirathan pitäis olla hallinnassa taajamassa. Mutta ei se omistajien huitominen miun koirien suuntiin auttanut kuin lisäämään niittenm haukkua.. Mutta tämä sais olla viimeinen tilanne, kun näin tapahtuu ja pitäis oikeesti saaha pojille varma luoksetulo aikaan. Pitäis siis päästä treenailee tälläsiä juttuja häiriöitten kanssa, koska eihän niillä muuten ongelmaa oo tulla tsekkaa emäntä.

Mukava juttu on se, että Ludon ja miun hallittavuustesti POKSin agilityn alkeisiin on joko 8.3 tai 25.3. Haluun niin saaha sen läpi ja päästä kurssille! On pakko saaha toimintaa kesää kohti enemmän, varsinki tolle teinienergiapommille se tekee hyvää. Myös Novalle zoomaillaan, millon tulos tokon alkeita jonnekin päin. Koska emännän autokoulu lähestyy loppuaan, kauemmaksikin saattais päästä ryhmiin, kun pystyis vaan lainaa autoo.. ;)

Novalla oli keskiviikkona myös toinen hierontakerta. Kuten oletimmekin, päästiin hierontaosuuteen nopeammin kuin ekalla kerralla, vaikka Nova pitikin Heliä silmällä sylistäni. Niskan alueelta löytyi pieni triggerpiste, joka pehmeni hieronnan aikana. Takapää oli vertyneempi kuin edellisellä kerralla. Olen yrittäny silmäillä Novan menoa lenkillä ja pitää sen ravilla. Yllättävän helposti se kääntyy peitsiin. Myös säännöllisen epäsäännöllisesti oon antanu sille B-vitamiinia. Otetaan vielä kolmas kerta hierontasarjaan ja eiköhän se oo sillä hyvä. Ludo oli taas huippu, kun se kanto kolme eri leluu Helin syliin vihjailevasti. Onhan se nyt vähintäänki outoo ku isoveikka saa vaan hoitoo!

Sit yks juttu, mikä minuu on vaivannu tässä, on noitten nirsoilu. Kuka sanoo, että sheltti on ahmatti ja perso ruualle??! Miks miun sheltit ei oo? Miks mie saan laittaa niitten ruuat ihan rauhassa kuppeihin ja houkutella ne jopa vielä kupille? Olis niin paljon helpompi, kun ne ees kilpailis ruuasta.. Tuntuu, et ne monesti vaan kattoo, että joo, ei kiinnosta nyt tuo. Ludo etenkin minuu häirihtee, koska se on miun mielestä liian laiha, enkä tiiä johtuuks se vaan kasvusta. Nyt molemmat on matokuurilla varmuuden vuoks, et sulen sen vaihtoehdon pois. Varmaan miun huoleen on vaikuttanu viikolla näkemäni uni Ludon yhtäkkisestä kupsahtamisesta lenkillä. Kun sen aioituksia on vaikee lukea, ni ei ymmärrä, et onks se vaan nirso (kun herkut kyllä maistuu), onks nappula liian isoo sen syötäväks, syöks se vaan oikeesti niin vähän vai onko tää vakavempaa. Ruokailut siis nyt suurennuslasin alla.

Muok. Lisäsin kaks kuvaa, joista nyt jotain selvääkin saa :)

Pojat vauhdissa

Ludo kevätauringossa