Agility osa 2

Alkeiskurssin toinen kerta oli eilen. Vetäjät oli taas eri tyypit ja pisteitä tällä kertaa kolme. Kepit oli itsenäiset.

Aloitettiin Ludon kanssa putkelta. Muistin virkistämiseksi pidettiin putki suht suorana, vähän pidempänä kuin ekalla kerralla. Ukkelihan juoksi putkeen oikein näppärästi heti ekasta, joten lisättiin putken pituutta ja mutkaa ja tehtiin toistoja. Joka kerta meni hyvin! Pienen tauon jälkeen olis ollu este-putki-yhdistelmä, mut ku esteet on meille uus juttu jo sinänsä, ni otettii pari kertaa pelkkä este ja kokeiltii yhdistelmää sitte. Vähän epäröiden Ludo tuli esteen yli, kun olin jo toisella puolella ja haparoiden suuntasi putkeen, kun sähläsin ohjauksen kanssa :D Seuraavalla kerralla siis ohjaajana pitää muistaa viedä koiraa kädellä paremmin ja sitä ennen harjoitella Ludon kanssa kotioloissa lähettämistä esteen toiselta puolen (tai namialustan luota).

Kepit otin ensin hihnan kanssa, mutta nekään ei tuottanu mitään ongelmaa, joten tein vaan muutaman toiston ilman hihnaa. Tosi reippaasti poika kyllä oppii ja tekee töitä!

Kontaktit oli toinen ohjattu. Näissä oon varmaan eniten ulalla, kun pitää opettaa koira koskettaa oikeeta kohtaa ennen kun se saa jatkaa eteenpäin. Matalalla puomilla tehtiin siis muutama toisto Ludon mennessä hurjaa vauhtia kohti namialustaa. Lopuksi otettiin mukaan käsky puomille menosta ja lopussa pysähtymisestä. "Kiipee" kaikui ja Ludo juoksi puomia eteenpäin. Juuri alastulossa huusin "Ota" ja Ludo hiljensi vauhtia (on varmaan niin lähellä käsky "odota,oota" ja siihen tiukahko äänensävy, et mietti pitääkö pysähtyä) ja pysähty oikeeseen kohtaan namialustan luo. Lopuksi vapautin sen. Kotona pitäis ilmeisesti kehitellä nyt joku laatikko tai pinta, jossa vois harjoitella kiipeemistä ja alastuloa. A oli käytännössä ekan kerran. Ensin mentiin varovasti nameja syötellen A:n yli. Toisella kerralla Ludo meni jo paljon paremmin ja rohkeammin. Muutaman kerran jälkeen laitoin sen menee vapaana ja samat käskyt ku puomin kanssa. Lopetus onnistuneesen suoritukseen. Vitsi miten nopeesti se oppii! Tällä esteellä Ludo pysähtyi sinne ylös, kun huusin "ota" :D Vois kokeilla onko se parempi sanoo ihan loppupäässä, kun noin kuuliaisesti tottelee ;)

Renkaasta jäi kyllä tällä kertaa miulle huono maku. Se on meille ihan uus ja viimeks mentiin vaan muutaman kerran sen ollessa maassa. Oma mokahan se on, etten sanonu avustajalle omaa mielipidettäni. Mut sitä kun ajattelee, et kokeneempi on aina oikeessa.. Kerran otettiin rengas maassa hypyn ja sit avustaja jo nosti sitä hieman. Ludo tuli läpi, mutta hitusen epäröiden. Siitäpä siirryttiin jo oikeelle renkaalle ja mietin ääneen, et pitäs varmaan alaosa laittaa umpeen. "Eii se mee läpi" sanoo avustaja ja mie mietin, et okei, kokeillaan. No rengas oli tietenki ihanliian korkeella Ludon tasoon nähen ja ali se yritti. Ei tahtonu oikein onnistua, joten vikaks otettiin pelkällä renkaalla onnistunu meno. Harmittaa, että olin niin urpo, enkä sanonu ääneen omaa mielipidettäni ja harmittaa, et se avustaja oli niin urpo, et se yritti toteuttaa jotain sellsta, mihin Ludo ei selvästi vielä kyenny. Poika oli selvästi jo väsynytkin, kun katteli paljon, mitä muualla hallissa tapahtuu. Ens kerralla rengas hoidetaan tasan ilman sitä telinettä. Sekin vielä vähän ärsytti tän avustajan suhteen, et mie oon tullu alottelijana oppimaan ja käytännössä mie joudun ite koko ajan kyselee, mitä tehään, otetaanko uusiks, entä seuraavaks? Nyt tuli pieni vuodatus tähän, mut ärsyttää, ku oon ALKEISkurssilla. En tiiä oikeesti mitään esteitten suorituksesta hyvin tai niiden opettamisesta.

Kokonaisuudessaan olin tyytyväinen tohon kertaan. Ludo oppii nopeasti ja se on ihanan kuuliainen tuolla hallissa häiriön keskellä. Tää on niin oikee laji sille! :)

Agility osa 1

Eilen (lopultakin) starttasi Poks ry:n Agilityn alkeet. Kerrataanpas vähän tunnin kulkua, että pysytään kärryillä meidän kehityksessä.

Meillä oli ensimmäisellä kerralla neljä pistettä, joissa harjoitella. Ryhmä on tasoltaan kovin sekalainen, moni on käynyt esimerkiksi Pentuagin. Aloitin tunnin puomilta. Puomi oli hyvin matala versio itsestään. Ensimmäisellä kerralla Ludo venyti ittesä tosi pitkäks, ettei kokonaan tarviis astua lankulle, mutta sais namin. Kun se kuitenkin rohkaistui ja pääsi namien kera namialustalle asti, se alkoi muistaa nopeasti, että tää on hyvä juttu. Ja siitäkös jo vauhti kiihtyi, kun kiire oli päästä namialustalle! Muutamien toistojen jälkeen puomilla ei tarvinnut nameja käyttääkään, kun poika suunnisti alustalle. Siihen oli hyvä lopettaa sen harjoittelu.

Seuraavana mentiin esteelle. Tässä olin eniten pallo hukassa, koska en ollut varma, mitä sanaa haluisin ensinnäkään edes rueta käyttää ja toiseks, en oikein tienny, mitä miun pitäis tehä. Ihan kivasti Ludo meni esteen yli avustajan luo namialustalle. Kun taas otettiin homma niin, että mie olin alustan kanssa ja avustaja piti koiraa, Ludo jännitti avustajaa niin paljon, että se kierti esteen äkkiö miun luo. Lyhennettiin välimatkaa niin, että se voi vaan onnistua, mutta treenattavaksi jäi lähettämisen harhoittelu namialustan kanssa. Jospa seuraavalla kerralla sujuis vähän paremmin!

Kepit meni mukavasti. Kanaverkko oli apuna. Tietenkin ensimmäisen kerran Ludo mietti sata kertaa varmaan päässään, mennäkkö tommoselle reitille, mutta heti kun se tajus, et päässä odottaa namit, ni ei paljoo tarvinnu muuta ku kehua kepeillä. Tääkin jätettiin siis lyhyeen, että saatiin onnistuminen.

Putki meni miun odotuksiin nähen hyvin. Ludo lähti namialustaa kohti yllättävänkin hyvin putken sisäpuolelta :D Otettiin muutaman kerran molemmilta puolilta ohjattuna ja hyvin meni. Vaihdettiin miut namialustalle ja siinä oli ensin tietenkin suuret vaikeudet. Mamma ei ollukaa lähellä eikä Ludo oikein tajunnut, että putken toisella puolellahan se huutelee. Nopeasti se tajus homman nimen ja päästiin lopettaa onnistumiseen.

Rengas oli vielä viimeinen, mitä kokeiltiin. Hieman varoen Ludo tuli maassa olevan renkaan läpi miun luo namille. Mutta läpi kuitenkin! Tässä otettiin muutama toisto avustajan ollessa molemmin puolin rengasta. Avustaja ennusti Ludosta agilityhirmua, toivotaan! ;D

Seuraavalle kerralle opetellaan siis lisää lähettämistä. Lisäks ohjausta molemmin puolin on hyvä vahvistaa. Toivomme, että paikka ja tuntemattomat ihmiset olis vähemmän jännittäviä ja Ludo muistas, että tossa hommassa saa paljon kehuja ja nakkia! :D

Syksy -.-

Kaksi viikkoa tulee hallittavuustestistä. Tässä ajassa ei olla taijettu treenailla yhtään mitään koirien kanssa. Kelit on ollu pääosin kamalia. Koirien tassut tuovat hurjasti likaa kotiin ja illalla on niin pimeää, ettei ulkona tahdo omia koiriaan erottaa. Onneksi agility alkaa pian ja tää porukka saa uutta mietittävää! Tänään kurssi alkaakin jo teorialla ja odotan kyllä sitäkin kovasti.

Novan suoli on toiminut taas viime yöt turhan hyvin, ollaan varmaan neljä yötä peräkkäin käyty kerran ulkona, kun ukkeli on pyytänyt ulos. Tällä hetkellä en ees ymmärrä, mistä tää johtuu. Ruoka on samanlaista kuin yleensäkin, ei pitäis olla mitään outoa. Jostakin syystä vaan aamuyöstä tai 6-7 aikaan Novalla on tarve päästä ulos. Pieni osa alkaa miettiä itessäni, että ottaakko Novalle käyttöön osittain vanha kunnon nappula. Se helpottas varmaan molempien elämää. Ludon vatsa toimii niin hyvin raa´allakin, että sen vaihtamista en harkitse. Mutta täytyy tuumia tätä vielä..

Novan ensikosketus mustikoihin :>

Metsät on vielä pullollaan marjoja ja vaikka oonkin pitänyt miun poikia kovin vähän marjastajina, Nova on kumonnut käsitykseni kahdessa lenkkikerrassa. Mitä lie tapahtunut poitsun päässä, kun nyt mustikat uppoaa kädestä ja jopa pusikostakin tarvittaessa. Mikäs siinä, jos maistuu :)

Tälläisinä syyspäivinä, kun tuulee kovaa tai vettä ropisee koko päivän, on ihana kääriytyä sheltteihin sohvalle. Toisin sanoen, mikä olisi parempaa, kuin lukea tai katsella telkkaa kaksi karvapalleroa kainalossa lämmittämässä. Rakkaitten lemmikkien            voimalla läpi ankean syksyn!

Hallittiin ittemme agilityn alkeisiin!

Tuleva agiliitäjä!

Voin hyppiä ja pomppia riemusta! Me tehtiin se, läpäistiin hallittavuustesti ja päästiin agilityn alkeisiin! Se vaati kolmen päivän tehotreenauksen (josta ei ollut testissä apua, kun reputettiin kuitenkin se paikkis) ja jännitystä ja paniikkia ohjaajan puolelta. Paikallaanolo treenatessa on toiminut yhtä paljon kuin ei ole pitkällä matkalla. Laskin kuitenkin sen varaan, että ainakin luoksetuloon voin luottaa, kun saan sen pysyy ees sen verran paikallaan.

Testissä oli osallistujia huikeat kaksi kappaletta. Toinen juuri juoksuaan aloittava narttu, joten oltiin Ludon kanssa ekana ja häiriönä oli kaksi koiraa. Hihnan kanssa ei ollu mitään ongelmaa mennä sivulla, mutta vapaana kerran Ludon _oli_ihan_pakko käyä haistelee iiiihanaa collienarttua. Läpi meni kuitenkin nämä sessiot.

Paikallaanolo melkein onnistui. En tiiä paljon aikaa oli jälellä, mutta sit Ludo lähti valumaan. Toinen kerta ei tuottanut myöskään tulosta. Koska yhden osion saa reputtaa, saatiin ottaa luoksetulo. Hyvin se poika istui paikallaan ja pääsin kutsuu sen luokse. Lopuks otin vielä harjoituksena paikkiksen niin, että kävin merkillä ja menin takas palkkaa. En silti ollu uskoo korviani, ku kuulin että päästiin molemmat osallistujista kurssille. Oikeesti! Myö päästään alottaa agility. I´m so happy!!

Myös tokoryhmäkyselyyni viimein vastattiin, sieltä siis odotellaan lisä-infoa, että joku olis ryhmiä vetämässä. Novan kanssa siis ootellaan vielä tokojuttujen kunnolista starttaamista. Huomenna luvassa kuitenkin shelttitokoa! 

Kohta meillä osataan mennä maahan! :)

Otsikkokin sen jo kertoo: pikkumieheni yllättää etevyydellään! Vietimme myöhäisillan treenihetken viikon oltua kamalan kiireinen ei-koirajutuissa. Pojat lähtee viikonlopuks naapuriin Nemon luo yökylään, joten vika pikku sessio ennen koiratonta viikonloppua oli pakko ottaa.

Nova
Edelleen hion perusasentoa oikeaan kohtaan. Heti kun ympärillämme on tilaa, Nova tulee väljästi sivulle tai jopa liian eteen. Yritän ottaa vielä käsiapua, palkata vain oikeasta toiminnasta ja välttää vartaloefektiä. Jos on muita vinkkejä, ni saa heittää!

Istumisesta maahanmenot ja päinvastoin sujuvat hyvin. Seiso-käsky tarvitsee vahvasti käsiapua, tätä on harjoiteltava paljon.

Noutokapulaa pidin kädessä, että Nova koskettaisi sitä. Alkuun tarvitsi muistutella hieman mitä pitikään tehdä, mutta sitten Nova alkoikin tarjoamaan kosketusta hyvin. Toivottavasti tästä päästäisiin etenemään kapulan suuhun ottamiseen.

Helppoja tai tuttuja juttuja pitäis päästä harjottelee ulos ja häiriön kanssa!

Ludo
Käsiavulla Ludo menee oikein kivasti maahan (usein kyllä ensin innokkaasti tassulla kaapii namikättä). Välillä tulee lonkkaa, mutta aika kivasti Luikero putoaa oikeassa asennossakin. Ensi viikolla otamme mukaan käskyn!

Perusasentoa harjoitellaan seinien vieressä. Käsiapu ja naksutin, istumisesta käsky. Tää liike odottaa vaan Ludon valaistumista, että käsiavun vois jättää pois.

Ludonkin kanssa treenataan istumisesta seisomaan nousua. Käsiapu mukana. Seiso-käsky sinänsä ei tuota ongelmia, pidän edelleen silmällä, että jalat olis oikein, ettei näyttelykehissäkään tarviis korjailla jatkuvaan.

Ludon kanssa voisi istumista pidentää, lisätä omaa välimatkaa ja ottaa häiriöitä mukaan treenaamiseen. Maahanmenoa hafrjoitellaan vielä visusti kotona.

Harjoitteluun liittyviä vinkkejä otetaan vastaan! Myös treeniseura kelpaa! :D Koskapa vieläkään ei ole kuulunut mitään Poksin tokoryhmistä, harjoitellaan edelleen tylsästi yksin kotona Youtubesta tokovideoita katellen. 

Pieniä edistysaskelia, hurraa!

Harjoittelussa sitkeys kannattaa. Jotkut tuntuvat olevan toivottomia tapauksia, mutta koskaan ei pidä lakata yrittämästä! Meillä siis treenataan kotosalla. Molempien kanssa oon edennyt hieman!

Nova

Ostin maanantaina ihan oikean noutokapulan Mirristä. Painoa pötikällä on 250g. Alkuun miusta tuntui toivottomalta saada Nova kiinnostumaan kapulasta sen vertaakaan, että se edes haistelisi tai koskettaisi sitä. Käsiapujen ja useiden nameilla toistojen jälkeen Nova tänään tajusi, että käyttämällä kuonoa noutokapulalla, saa namin! Ensin ukkeli tarjosi vaan istumista ja katsekontaktia, mutta tarpeeks usein kun auttoi kädellä, päästiin onnitumisiin ja sitä kautta siihen, että Nova yhdisti noutokapulan ja namit. Pari kertaa tänään treenasin ja hyvin uppos. Vielä seuraavallakin kerralla varmistelen, että onnistutaan enemmän kuin epäonnistutaan ja sitten ehkä otetaan vaihe kosketus. Jännittää vähän tajuaako tuo koskaan, että kapulan vois ottaa suuhunsa. Mutta se on sen ajan murhe. Hyvä nyt! 

Novan kanssa ootellaan vastausta myös tokoryhmä-kyselyyn Poksilta. Toivottavasti saahaan paikka, koska muuten koko syksy on pilalla! Ludolle ei oo aksaryhmää tänä syksynä ja Tokon alkeet -kurssinkin ilmo on jo päättynyt (näemmä). Tuskainen tilanne, sillä miulla ei oo tarpeeks kokemusta edetä tässä tilanteessa ilman apua. Toivotaan, että nyt nappais.

Ludo

Meillä on ollu ikuisena ongelmana maahanmeno. On tuntunut todella työläältä "kyllästyttää" Ludo ja saaha se siten menemään maahan. Lukuisat yritykset myös käsiapua on ollu turhia. Nyt kuitenkin jostain syystä näitten sekoituksella on tärpännyt! Alkuviikosta, kun treenasin, Ludo suhteellisen hitaasti möngerti maahan lonkalleen, kun hivutin hitaasti namia sen nenän eessä kiusoitellen. Tänään Luikku kuitenkin tarjosi ihmeen nopeasti makaamista ja palkitsin sen oikeasta asennosta (koska se tarjosi myös sitä!). Alan ehkä sittenkin nähä valoa tunnelin päässä. Riittävästi kun toistan tätä metodia vielä, niin uskon pääseväni käskyyn asti. Sitten tarvitaan vain ne loput apinat lautasineen kohtaamaan. Ei se onneks ihan tyhmä kaveri oo :D

Pojat on päässy tällä viikolla myös ekoja kertoja miun kanssa juoksee niin, että otan vaan toisen ja laitan hihnan vyötärölle kiinni (täytyy ostaa sellanen vyö, ois kätsä!). Meno on ollu mukavaa, vaikka tuomitsin aiemmin jo tuhoon koko juoksemisen koirien kanssa. Nyt koirat viipottaa sivulla tai eellä ja homma toimii. Yritys tehdä tästä pysyvä tapa :D

Arki rullaa

Mustikoiden keskellä <3

Käytiin tänään pitkä aamulenkki. Tavallisesta poiketen lähdin poikien kanssa lenkin keskellä olevaan metsään. Siellä oli unelma pitää koiria vapaana! Pari marjastajaa oli matkan varrella, mutta muuten saatiin rauhassa talsia. Pitihän pojat laittaa söpöilemään keskelle mustikoita, koska ne nyt on niin söpöjä ;)

Novan kanssa ollaan aloitettu uuden asian opettelu: nouto. Kaikki on vielä alkutekijöissään, mutta seuraavaksi lähden kapulaostoksille ja aletaan pikku hiljaa opetella uutta. Siinä missä koira on emäntäkin aivan noviisi, joten edetään rauhallisesti ja opiskellaan ihan sitä yhteistyötäkin. Muina harjoituksina yritän parantaa perusasentoa, jonka olen antanut olla sinne päin, koska en oo aiemmin ajatellutkaan, että joskus voisi korkata kisat (hups! Oliko tää nyt lupaus, että joku päivä ollaan tokokokeessa, häh??!). Lisäksi yritän treenailla istu-maahan-istu-seiso-maahan sekasikiötä.

Ludon kanssa oon ottanu huvikseni kosketusalustan, eli kannen. Tyyppi on jo hoksannut kauempaakin lähteä käyttämään kuonoaan kannen päällä, että kuuluu *naks* ja nami tulee. Sivulletuloa treenataan, eli junnataan samassa paikassa. Käsiapu on vielä ehdoton. Toivottavasti se joku päivä vaan tajuaa sen. Ihan niinku Novakin taannoin. Ludon maahanmenon opettelu on ollu maailman työläintä ja siinä onkin ollu piiiitkiä taukoja. Nyt Ludon siskon emännän uskonvalamisesta yritän taas lämmitellä harjoittelua ja kasvattaa omaa pinnaani. Hiljaa hyvä tulee - kai.

Zooplussa tervehti minuu eilen paketilla ja mm. kuvan kevythäkki (koko M) saapui. Koko hieman epäilyttää, sinne menee yks sheltti hyvin, mutta olis voinu sittenki ottaa L-koon, että menis nuo molemmat. Häkki on kuitenkin tosi helppo purkaa ja rakentaa. Lisäksi erittäin kevyt. Taskut molemmill sivuilla on kätevät. Kaikilta sivuilta saa myös nuo "ikkunat" auki. Hintansa väärti sanoisin. Ja taatusti mukavampi kulettaa näyttelyreissuilla miun vanhaan metallihäkkiin verrattuna. Kevythäkki löytyy netistä täältä.

Saatiin myös merileväjauhetta 400g purkki. Hyvin on uponnut ruoka tujakan hajuisesta jauheesta huolimatta. Ruoan suhteen ongelmia ei edelleenkään ole ollut, mikä on emännän mielestä parasta!