keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Alkukankeutta Kuopion kisoissa

Lauantaina pääsin viimein korkkaamaan tämän vuoden agilitykisat. Kontaktit ovat sillä mallilla olleet, että ei auta kuin kokeilla, miten ne kisavireessä sujuvat. Suunnistin yksin KPSH:n kisoihin Viiksi-areenalle. Mitä lähempänä oma startti oli, sitä enemmän jännitti... Olin aivan yksin, joten en päässyt puimaan kenenkään kanssa ratoja etukäteen. Luojan kiitos kuvamateriaalia ei ole saatavilla kisoista. Ensimmäisen radan ohjaus on näyttänyt varmaan ihan järkyttävältä ja toisen radan oma lipsuminen hävettää edelleen :D

Tuomarina toimi Kari Jalonen. A-agilityrata näytti tuovan mukanaan oman koukkunsa jo ensi alkuun. Kolmas este tarjosi jo useita vaihtoehtoja ohjaamiselle. Kaikki kontaktit löytyivät lisäksi radalta. Olin epävarma ohjaamistyylistäni jo oman vuoroni koittaessa. Virhe. Sehän se kostautui :D Tiedän täsmälleen, mihin virheisiin sorruin radalla sen lisäksi, että Ludo nyt oli kyllä kovin virittynyt ja kuin pingotettu jousi uudessa tilanteessa pitkään aikaan. Jo radan alussa menin siis liikaa Ludon edelle, koska a) oma vauhtini pysähtyi ja b) en ohjannut kolmatta estettä varmaan lainkaan. Tulos: koira putkessa -> HYL. No siitäpä rauhallisin mielin jatkamaan rata loppuun. Keppien jälkeen jäi taas hyppy ohjaamatta. Kaikki kontaktit tehtiin oikein, vaikka Ludon sunnuntaikävely ja ihmettelemään jääminen söi kyllä sekunteja enemmän kuin kukaan sallisi. Epävarmuus paistoi sen naamalta ja kun toistin käskyn, se käytännössä säpsähti ensin ja meni sitten 2on2ff. Mutta edes se yks tavoite - kontaktit oikein - oli saavutettu. Ps. Ei muuten tullut yhtäkään nollaa tältä radalta! O_o

B-agilityrata vaikutti ensimmäistä helpommalta. Nyt jankkasin itelleni, että OHJAA. Ja niinhän mie tein. A ja keinu meni myös vielä oikein nätisti kontaktien osalta, mutta sitten minä idiootti antauduin houkutuksille ja kun kannustin Ludoa tulemaan puomin alas saakka, annoin sen jatkaa matkaa, vaikka se tuli alastulolta läpi. Kai se perhana oli silmissä, että voitasko tehä kisoissa toinen nolla ikinä. No, tehtiinhän se joo. Mutta yli 12 sekunnin yliajalla! Mitä siis opimme? Pysy ohjaaja suunnitelmassasi äläkä ole maallisen ajattelun vietävänä. Tai jotain :D


Joensuussa kisataan molemmat agilityradat ja huviksemme myös hypäri ensi sunnuntaina. Lupasin Mialle (tulossa toinen postaus treeneihin liittyen), etten toista samoja virheitä. Pystynkö siihen? Sen kuulette, ensi viikolla :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti